TAITEILIJOIDEN ERIARVOISUUS : tutkimus menestyksen kasautumisesta suomalaisten kuvataiteilijoiden keskuudessa 2000-luvulla

Abstract

Tutkielman aiheena on suomalaisten kuvataiteilijoiden prekaari asema ja taiteilijoiden keskinäinen eriarvoisuus menestyksen kasautumisen seurauksena. Taiteilijoiden menestystä tutkitaan taloudellisten ansioiden näkökulmasta. Tutkielman aineistona on tilasto, johon olen kerännyt tietoja erilaisten apurahojen ja muiden ansioiden kertymistä vuosien 2000–2017 välisenä aikana. Apurahansaajien joukkoa verrataan myös taiteilijajärjestöjen jäseniin, tiettyjen gallerioiden taiteilijoihin sekä vertaisarvioitsijoina toimineisiin taiteilijoihin. Tutkielma on yhdistelmä sekä määrällistä että laadullista tutkimusta. Määrällisen tutkimuksen lisäksi tutkielmassa pohditaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat taidekentän toimintaan. Aihetta lähestytään taiteensosiologisesta, kulttuuripoliittisesta ja taiteentutkimuksellisesta näkökulmasta. Erityisesti Pierre Bourdieun ja Howard S. Beckerin teoriat toimivat metodologisena kehyksenä tutkielmalle. Tutkielmassa taustoitetaan kuvataiteilijan ammattia koulutuksen, työn ja yhteiskunnallisen aseman näkökulmasta. Taiteilijuuden lisäksi avataan myös taiteilijajärjestöjen ja galleriakentän toimintaperiaatteita. Taiteen tukijärjestelmä ja siihen liittyvä vertaisarviointi sekä niiden kritiikki muodostavat oman osionsa. Näiden lisäksi tutkielmassa pohditaan taiteen ja talouden suhdetta yleisesti ja myös kansainvälisestä näkökulmasta. Tutkielmassa esitellään myös ratkaisuehdotuksia taiteen kentän kehittämiseksi. Tutkielmassa todetaan, että kuvataiteilijoiden asema on monella eri tasolla heikko. Tie taiteilijaksi on myös täynnä epämuodollisia esteitä, eivätkä alalla toimimisen edellytykset tai ehdot ole kaikille samat. Taiteilijana menestymiseen vaikuttavat taitojen lisäksi lukuisat muut taiteen kentän lainalaisuudet. Tutkielman määrällisen osion tulokset vahvistavat jo aiemmissa tutkimuksissa todetun seikan, että taiteen tuki on voimakkaasti kasautuvaa. Vaikka apurahoja saaneiden taiteilijoiden määrä on verrattain suuri, on apurahojen merkittävä kertyminen keskittynyt vain pienelle joukolle taiteilijoita. Suurimmalle osalle taiteilijoista apurahojen määrä jää erittäin pieneksi. Tutkielmassa todetaan myös, että tietyissä apurahoissa taiteilijajärjestöjen jäsenyys on yleisempää ja että tiettyjen gallerioiden taiteilijat ovat menestyneitä myös apuraha- ja palkintotilastossa.