Islanti matkaajien silmin : Matkaajien välittämä kuva vuosien 1845–1863 Islannista

Abstract

Tutkimusaiheenani on matkakirjojen luoma islantikuva 1800-luvun puolivälissä. Vertailen lähdeteoksia toisiinsa ja aiemmin luotuun islantikuvaan hyödyntäen historiankirjoitusta Islannista sekä tutkimusta etnografiasta, stereotypioista, romantiikasta, matkaamisesta, matkakirjoituksesta ja taiteensuuntauksista. Tutkimukseni on kuvatutkimusta, eli käsitysten, asenteiden ja mielipiteiden historiaa. Näin ollen myös yksilöiden faktatiedot, uskomukset ja ennakko-odotukset kuuluvat aiheeseeni. Tutkimukseni aineisto ja ajanrajaukseni alkaa itävaltalaisen Ida Pfeifferin vuonna 1845 tekemästä Islannin matkasta ja tämän alun perin saksasta englanniksi vuonna 1852 käännetystä teoksesta A Visit to Iceland and the Scandinavian North. Valitsin 50-luvulla matkanneita kaksi: amerikkalaisen Pliny Milesin vuonna 1852 tekemän matkan, josta hän kirjoitti vuonna 1854 julkaistun Norðurfari: Or, Rambles in Iceland, sekä lordi Dufferin 1856 matkan, joka julkaistiin ainoana kirjeiden muodossa kirjoitettuna teoksena 1857. Lopetan tutkimuksen Sabine Baring-Gouldiin, jonka 1862 matka edusti jo uudenlaista saagamatkailua ja Iceland: Its Scenes and Sagas julkaistiin vuonna 1863. Hyödynsin valinnoissani Baring-Gouldin tekemää listaa Islantiin matkanneista ja tutkimuskirjallisuuden mainintoja heistä. Matkakirjallisuuden vertailu paljasti miten vanhat käsitykset Islannista, maan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista elivät edelleen 1800-luvun puolivälissä ja kuinka näitä jatkettiin, yritettiin muuttaa tai nähtiin uusin silmin erilaisten ideologioiden kautta. Tässä prosessissa vaikuttivat yksilöiden omat tiedot ja mielipiteet sekä laajemmat aallot. Saagojen käännöstyö ja yhä laajempi pohjoisen popularisoituminen loi erilaisia ennakko-odotuksia 1860-luvulle kuin 1840-luvulle. Matkakirjat ovat kaikki samaa mieltä monista asioista, kuten islantilaisten hyvästä koulutuksesta ja rehellisyydestä sekä luonnon mahtavuudesta ja vaikuttavuudesta, mutta ristiriitaisia ihmisten moraalisuudesta, laiskuudesta, vieraanvaraisuudesta, hygieniasta ja siitä, millaista luonnon mahtavuus oli. Matkakirjat olivat jatkuvassa keskustelussa toistensa ja muiden aiempien kirjoittajien kanssa. Matkailijat tunsivat selkeästi aikansa tekstejä ja ideoita maasta haluten lisätä omat arvionsa toisten mukaan. Islanti nähtiin jatkuvasti kontrastissa sen menneisyyteen, ja nykyisyys tapasi hävitä kultaisemmaksi ajatellulle menneelle. Menneisyyden kautta Islanti liitettiin myös laajempaan Euroopan menneisyyteen ja klassiseen aikaan