”Ilmastonmuutos pakottaa katsomaan peiliin” : Ilmastonmuutoskokemukset yhteiskunnalliskulttuuristen ilmiöiden heijastuspintana Helsingin Sanomien yleisönosastossa 2007–2009

Abstract

Pro gradu -tutkielmani käsittelee ilmastonmuutoskokemuksia Suomessa vuosina 2007–2009. Tutkielmassani lähestyn ilmastonmuutosilmiötä kulttuurisena kysymyksenä, jossa ilmastonmuutoskokemuksia käytetään yhteiskuntaa selittävänä käsitteenä. Tutkimusongelmaa ratkon seuraavien tutkimuskysymysten avulla: Miten ilmastonmuutos on koettu Suomessa vuosina 2007–2009, ja mitä nämä kokemukset kertovat laajemmin tutkimusajankohdan yhteiskunnasta. Minkälaisia kokemuksia – esimerkiksi tunteita, tulkintoja ja ajatuksia – ilmastonmuutosilmiöön on liitetty ja miten niistä on keskusteltu? Mitä kokemukset paljastavat sekä tutkimusajankohtana vallinneista yhteiskunnallisista rakenteista että kulttuurista ja miten kokijat pyrkivät vaikuttamaan näihin rakenteisiin? Millaisia kokemuksia ympäröivä yhteiskunta osaltaan tuottaa ja millaisista kokemuksista yhteiskunta puolestaan rakentuu? Tutkimukseni tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa ja lisätä ymmärrystä ilmastonmuutoskokemuksista ja niiden suhteesta yhteiskuntaan. Tutkielman primäärialkuperäisaineisto koostuu Helsingin Sanomien yleisönosastossa vuosina 2007–2009 julkaistuista mielipidekirjoituksista, joissa esiintyy jokin seuraavista hakusanoista: ilmastonmuutos, kasvihuoneilmiö, ilmastokriisi ja ilmaston lämpeneminen. Sekundäärilähdeaineistona käytän kahta tutkimusajanjaksolla julkaistua kvantitatiivista kyselytutkimusta, joissa on tutkittu suomalaisten ja eurooppalaisten ilmastonmuutosasenteita. Työni edustaa empiiristä ja laadullista tutkimusta ja sen metodina toimii aineistolähtöinen temaattinen analyysi. Tutkielman keskeisinä tuloksina voin esittää, että Suomessa tutkimusajankohdan ilmastonmuutoskokemukset olivat merkittävissä määrin mediavälitteisiä ja ilmastonmuutosilmiö oli yhteiskunnan tavoin medioitunut. Ilmastonmuutos koettiin pääosin ihmiskunnan olemassaoloa uhkaavana ilmiönä, johon liitettiin runsaasti monivivahteisia tunteita. Ilmastonmuutoskokemuksissa nousi esiin esimerkiksi vallinneen talousjärjestelmän, hyvinvointiyhteiskunnan ja yksilöllisen kuluttajuuden välisiä ristiriitoja sekä ilmastonmuutosdenialismia. Lisäksi tutkimusajanjaksolla oli havaittavissa ilmastonmuutoskokemuksia, jotka sisälsivät utopistisia ja dystooppisia elementtejä. Näiden kokemusten avulla oli mahdollista tehdä näkyväksi tutkimusajankohdan modernistisen yhteiskunnan kipupisteitä. Jatkotutkimuksessa olisi hedelmällistä keskittyä syventämään ymmärrystä ilmastonmuutoskokemuksista esimerkiksi tutkimuksen aikarajausta laajentamalla tai tekemällä vertailevaa tutkimusta eri maiden välillä. Lisäksi olisi tärkeää tutkia ilmastonmuutosdenialismin sukupuolittuneisuutta, sillä tästä on löydettävissä viitteitä kansainvälisessä tutkimuksessa.