Näytöltä vaatekaappiin : Kuinka sosiaalinen media voi vaikuttaa 7–9 luokkalaisten kiinnostukseen tekstiilikäsitöiden tekemistä kohtaan?
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset12
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voisiko sosiaalisen median hyödyntäminen yläkoulun tekstiilikäsitöissä lisätä innostusta ja mielenkiintoa oppiainetta kohtaan. Yläkoululaisten kiinnostuksen koulukäsitöitä kohtaan on havaittu laskeneen viime vuosina. On tärkeää löytää uusia keinoja motivoida nuoria tekemään käsitöitä. Sosiaalisesta mediasta löytyy lähes loputtomasti erilaisia käsityöideoita ja inspiraatiota. Tutkimuksessa selvitimme yläkoululaisten näkemyksiä sosiaalisen median mahdollisesta hyödyntämisestä käsityöntunneilla. Lisäksi selvitimme minkälainen käsityösisältö oppilaita motivoisi tekemään tekstiilikäsitöitä. Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin kyselyn ja haastatteluiden avulla. Kysely koostui avoimista kysymyksistä ja Likert-asteikkokysymyksistä, joiden avulla selvitettiin oppilaiden kokemuksia ja mielipiteitä käsitöiden teosta sekä somen käytöstä. Haastatteluissa haastateltiin yläkouluikäisiä oppilaita kyselyn pohjalta tehtyjen kysymysten avulla. Kyselyyn vastasi 23 kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaista oppilasta, joilla oli valinnaisaineena tekstiilikäsityö. Haastatteluun vastasi kolme 8–9 luokkalaista, joista osalla oli tekstiilikäsityöt valinnaisaineena ja osalla ei. Tutkimusjoukko koostui eteläsuomalaisista yläkouluikäisistä nuorista.
Tutkimuksen myötä selvisi, että nuorilla olisi kiinnostusta hyödyntää sosiaalista mediaa käsityön oppitunneilla. Tutkimusaineiston perusteella voidaan todeta, että nuorilla on vielä kiinnostusta käsitöiden tekoa kohtaan, vaikka tilastollisesti kiinnostus on laskussa. Useat kyselyyn vastanneet nuoret kertoivat harrastavansa käsitöiden tekoa koulun lisäksi myös vapaa-ajalla. Myös sosiaalisen median käyttö oli yleistä kyselyn otannan keskuudessa. Somen käyttö keskittyi kommunikoinnin ja sisällön kuluttamisen ympärille. Sisällön kulutus kohdistui muoti- ja lifestyle-sisältöön. Tutkimusaineiston perusteella myös käsityöhän liittyvät sisällöt ovat yleistä nuorten keskuudessa.
Tutkijoina meille oli oleellista saada tietoa nimenomaisesti nuorten omista ajatuksista koulukäsitöiden ja sosiaalisen median kytköksistä. Olimme positiivisesti yllättyneitä saamiemme vastausten laadusta. Nuorten kiinnostus aihetta kohtaan välittyi avointen kysymysten kautta. Useat oppilaat olivat kyselyn vastauksissa avanneet ajatuksiaan monisanaisesti ja kattavasti eikä vain lyhyesti ja pintapuolisesti, kuten olimme odottaneet.