Rakkauden muutosvoima : Uskonnollinen konversio ja sen affektiivisuus animaatioelokuvissa, joissa itsekäs henkilöhahmo kokee perustavanlaatuisen muutoksen

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee uskonnollisen konversion kaltaisia muutosprosesseja ja niiden affektiivisuutta Walt Disney -yhtiön animaatioelokuvissa Kaunotar ja Hirviö (1991) ja Keisarin uudet kuviot (2000). Vaikka Disney -elokuvia on tutkittu kansainvälisellä kentällä laajasti, on tutkimukseni kaltainen tutkimusasetelma ensimmäinen.

Teoreettisen viitekehyksen merkittävänä osana toimii psykologian ja uskonnon professori Lewis R. Rambon uskonnollisen konversion vaihemalli. Vaihemallin mukaisesti konversioprosessiin sisältyy seitsemän muutokselle merkityksellistä vaihetta. Vaihemallia tämän tutkimuksen kontekstissa rikastaa tunteiden merkityksen huomioiva affektiivisen konversion käsite, jonka filosofi ja teologi Bernard Lonergan on määritellyt ja jota teologi ja uskonnon tutkimuksen professori Walter E. Conn on tarkentanut. Uskonnolliseen konversioon liittyvät läheisesti myös käsitteet identiteetti ja maailmankatsomus. Identiteettiä tarkastelen postmodernin- ja sosiologisen subjektikäsityksen mukaisesti sekä pohtimalla tunteiden roolin merkityksellisyyttä.

Aineistoa tarkastelen sisällönanalyysin, semioottisen analyysin sekä lähiluvun metodein. Sisällönanalyysi toimii erityisesti aineistoa jäsentelevänä metodina. Yhdessä sisällönanalyysin rinnalla toimii semioottinen analyysi, joka huomioi elokuville erityiset piirteet tutkimuksen kontekstina. Lähiluvun metodia hyödynnän tulkitessani elokuvien kohtauksista välittyviä piilomerkityksiä ja ei-ilmeistä sisältöä.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että elokuvista Kaunotar ja Hirviö (1991) ja Keisarin uudet kuviot (2000) välittyy päähenkilön perustavanlaatuinen muutos, joka on uskonnollisen konversion kaltainen. Elokuvista oli tulkittavissa kaikki uskonnollisen konversion vaiheet. Muutokselle erityisen merkittäviksi asettuivat kummassakin elokuvassa kriisin vaihe, kanssakäymisen vaihe sekä sitoutumisen vaihe. Kriisin vaihe toimii muutoksen mahdollistavana kontekstin tasona, kanssakäymisen vaihe on merkittävä muutokseen johtava kasvun vaihe ja sitoutumisen vaihe sinetöi hahmojen muutoksen.

Uskonnollisen konversion kaltaisissa muutoksissa oli merkittävässä osassa myös niiden affektiivisuus. Affektiiviselle konversiolle ominainen läheisten ihmisten vaikutus konversiossa oli ilmeinen. Tarinat kertoivat muutoksista, joissa rakkaus ystävää tai romanttista kumppania kohtaan johtaa uudenlaiseen tapaan elää. Muuttuvien hahmojen itsekeskeiset arvomaailmat ovat muuttuneet altruistisemmiksi perustavanlaatuisella tavalla.