Välttämätön uudistus vai tehotonta tulipalojen sammuttelua? : Mediakeskustelu oppivelvollisuuden laajentamisesta toiselle asteelle vuosina 2013–2020 Ylen ja Opettaja-lehden aineistoissa

Abstract

Pro gradu -tutkielmassa analysoidaan oppivelvollisuuden laajentamiseen toiselle asteelle liittynyttä mediakeskustelua vuosina 2013–2020. Tutkimuskysymysten avulla tutkielman tavoitteena on tarkastella sitä, miten oppivelvollisuuden poliittinen valmistelu valittujen lähdeaineistojen mukaan eteni sekä sitä, millaisia puoltavia ja vastustavia argumentteja uudistuksesta aikarajauksen sisällä esitettiin. Tutkielman pyrkimyksenä on ollut saavuttaa kokonaiskuva niin poliittisen keskustelun painotuksista kuin koulutussektorin ja muiden sidosryhmien näkökannoista mahdollista oppivelvollisuuslain uudistumista koskien. Tutkielmassa oppivelvollisuuden laajentamista tarkastellaan tavoitteiden, lakiesityksen valmistelun, rajaamisen ja toteuttamisen sekä toisen asteen maksuttomuuden näkökulmista.

Analysoitavaksi media-aineistoksi tutkielmassa valikoituivat Yleisradion verkkomateriaalit ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n julkaisemat Opettaja-lehdet vuosilta 2013–2020. Ylen aineistot tarjoavat tutkielmalle laaja-alaisen tarkastelunäkökulman siitä, miten lakiesityksen poliittinen valmistelu eteni aikarajauksen puitteissa. Ylen aineistoista välittyi myös monipuolisesti eri sidosryhmien näkökulmia uudistusta koskien. Opettaja-lehdissä koulutussektorin näkemykset oppivelvollisuuden uudistamisesta huomioitiin Ylen materiaaleja perustellummin. Lähdeaineistojen analysoinnissa on hyödynnetty joustavia metodivalintoja. Kokonaisuudessaan analyysi pohjautui aineistolähtöiseen sisällönanalyysiin, jossa aineiston luokittelu toteutettiin tutkimusprosessin aikana. Sisällönanalyysia tukemassa tutkielmassa hyödynnettiin myös vertailevaa tutkimusta, diskurssianalyysia ja kontekstualisointia.

Keskeisimmiksi oppivelvollisuuden uudistamisen tavoitteiksi media-aineiston perusteella nousivat syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen ja työelämämuutoksiin vastaaminen. Niin poliittisella kentällä kuin muissakin sidosryhmissä tavoitteisiin suhtauduttiin myönteisesti, mutta media-aineistoista välittyi erimielisyyksiä siitä, olisiko oppivelvollisuuden laajentaminen hyödyllisin tapa edistää eriteltyjä tavoitteita. Poliittisessa valmistelussa ja argumentoinnissa välittyi läpi tarkasteluajanjakson selkeä oikeisto-vasemmisto-jakolinja. Tutkimustulosten mukaan koulutussektorilla uudistukseen suhtauduttiin vaihtelevasti. OAJ kannatti läpi tarkastelujakson oppivelvollisuuden laajentamista, mutta lakiluonnosten sisällöistä etujärjestö esitti media-aineistoissa toistuvasti kritiikkiä. Myös yksittäisten opettajien kannanotoista välittyi huoli uudistuksen vaikutuksista kouluarkeen ja sen resurssointiin. Läpi tarkasteluajanjakson uudistuksen budjetointi olikin tutkimustulosten mukaan yksi keskeisimmistä kritiikin kohteista. Maksuttomuuden yhteydessä korostettiin koulutuksellisen tasa-arvon edistämistä, mutta samalla vastustusta herättivät resurssoinnin varmistaminen sekä kuntien valmiiksi haastava taloudellinen tilanne. Ajanjakson aikana poliittiset toimijat ja eri sidosryhmät eivät saavuttaneet konsensusta uudistuksen kustannusarviosta ja sen sisällöstä.