Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tehostaminen tasapainoisella otannalla
646.8 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset33
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Suomessa viranomaisrekisterit ovat hyvin kattavia ja niiden perusteella on mahdollista tehdä hyvin laajaa tilastointia ja tutkimusta. Kuitenkaan kaikkea tietoa ei löydy rekistereistä, vaan se täytyy hankkia kyselytutkimuksella. Esimerkkitapauksena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus, jolla pyritään selvittämään työllisten ja työttömien määrä Suomessa.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan rekisteripohjaista otantatutkimusta eri otantamenetelmiä vertaillen. Vertailumenetelminä ovat perinteiset yksinkertainen satunnaisotanta ja systemaattinen otanta implisiittisellä osituksella sekä tuoreempi tasapainoinen otanta (balanced sampling) kuutiomenetelmällä (the cube method). Otantamenetelmän valinnalla voi olla vaikutusta tarkasteltavan suureen estimaattorin keskihajontaan. Implisiittinen ositus ja systemaattinen otanta pyrkivät huomioimaan otosta valittaessa perusjoukon taustamuuttujien ominaisuuksia. Tasapainoinen otanta pyrkii ottamaan tätä laajemmin huomioon taustamuuttujat. Lisäksi tarkastellaan myös kalibrointiestimaatteja, jotka perustuvat siihen, että valittua otosta painotetaan jälkikäteen painokertoimilla vastaamaan halutun perusjoukon taustamuuttujia.
Perusjoukon taustamuuttujien yhteyttä työllisyyteen ja työttömyyteen tarkastellaan logistisilla regressiomalleilla pääasiallisesti Tjurin pseudoselitysastetta käyttäen. Valitut taustamuuttujat selittävät erityisen hyvin työllisyyttä ja hieman heikommin työttömyyttä. Mitä pidempi aikaväli otoksen valinnan ja haastatteluhetken välillä on, sitä heikompi selitysaste on. Erityisesti työttömyyden osalta selitysaste on alkujaankin heikohko ja heikkenee voimakkaasti ajallisen yhteyden pidentyessä.
Tutkielmassa havaitaan, että tasapainoinen otanta pienentää merkittävästi työllisyysasteen estimaattorin keskihajontaa ja työttömyysasteen tapauksessa hieman vähemmän verrattuna systemaattiseen otantaan. Kalibroinnin jälkeen otantamenetelmien välillä ei kuitenkaan ole olennaista tilastollista eroa estimaattoreiden keskihajonnassa. Kuitenkin tasapainoisen otannan otoksissa kalibrointipainokertoimet ovat kevyempiä kuin muissa otantamenetelmissä.