Kiihottaminen kansanryhmää vastaan alioikeuskäytännössä

dc.contributor.authorHannonen Jasmin
dc.contributor.authorHyttinen Tatu
dc.contributor.organizationfi=oikeustiede|en=Laws|
dc.contributor.organization-code1.2.246.10.2458963.20.53046050752
dc.converis.publication-id179765045
dc.converis.urlhttps://research.utu.fi/converis/portal/Publication/179765045
dc.date.accessioned2026-01-21T13:44:31Z
dc.date.available2026-01-21T13:44:31Z
dc.description.abstract<p>Artikkelissa on analysoitu kaikki vuosina 2015–2021 alioikeuksissa annetut tuomiot kiihottamisesta kansanryhmää vastaan (annetut tuomiot N=106; ratkaistut syytekohdat N=135). Analyysin perusteella arvioidaan ensinnäkin sitä, ketkä kiihottamisrikoksia tekevät, ketkä ovat uhreja, mikä on kiihottamisrikoksen tavanomainen tekoalusta ja tekomuoto sekä kuinka usein kiihottamisrikos luetaan käräjäoikeudessa vastaajan syyksi. Hypoteesina on ollut, että alioikeuskäytännön lähiluku paljastaa toistaiseksi piiloon jäänyttä tietoa kiihottamisrikoksen ja sananvapauden välisestä jännitteestä sekä siitä, uhkaavatko kiihottamisrikostuomiot sananvapautta. Toiseksi analysoidaan, vaikuttaako kiihottamisrikoksen tekomuoto (uhkaus, panettelu, solvaus) rangaistuksen mittaamiseen. Tältä osin hypoteesina on ollut, ettei kiihottamisrikokseen sisäänkirjoitettua sananvapausulottuvuutta huomioida riittävästi rangaistusharkinnassa.</p><p>Artikkelissa osoitetaan, että kiihottamisrikostuomiot eivät ole sananvapauden näkökulmasta niin ongelmallisia kuin julkisuudessa on esitetty. Toinen keskeinen tutkimustulos on, ettei rangaistusharkinnassa riittävästi huomioida, onko tekijän syyksi luettu kansanryhmää uhkaava vihapuhe vai onko kysymyksessä ollut pikemminkin kansanryhmän panettelu ja solvaus. Tämä viittaa siihen, ettei alioikeuskäytännössä ole täysin tunnistettu uhkaavan ja väkivaltaan yllyttävän vihapuheen erityistä vahingollisuutta ja vaarallisuutta verrattuna panettelevaan ja solvaavaan vihapuheeseen.</p><p>Tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää pohdittaessa kiihottamisrikoksen lainsäädännöllisiä uudistamistarpeita sekä sitä, kuinka vihapuhetta on perusteltua pyrkiä kontrolloimaan liberaalissa demokratiassa. Tutkimustulokset antavat myös perusteen arvioida voimassa olevan kiihottamisrikoksen soveltamiskäytännön toimivuutta ja hyväksyttävyyttä.</p>
dc.format.pagerange307
dc.format.pagerange330
dc.identifier.eissn2489-8279
dc.identifier.jour-issn0356-262X
dc.identifier.olddbid213309
dc.identifier.oldhandle10024/196327
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/55137
dc.identifier.urlhttps://www.edilex.fi/defensor_legis/1001130006
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2025082788838
dc.language.isofi
dc.okm.affiliatedauthorHannonen, Jasmin
dc.okm.affiliatedauthorHyttinen, Tatu
dc.okm.discipline513 Lawen_GB
dc.okm.discipline513 Oikeustiedefi_FI
dc.okm.internationalcopublicationnot an international co-publication
dc.okm.internationalityDomestic publication
dc.okm.typeA1 ScientificArticle
dc.publisherSuomen asianajajaliitto
dc.publisher.countryFinlanden_GB
dc.publisher.countrySuomifi_FI
dc.publisher.country-codeFI
dc.relation.ispartofjournalDefensor Legis
dc.relation.issue2/2023
dc.relation.volume104
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/196327
dc.titleKiihottaminen kansanryhmää vastaan alioikeuskäytännössä
dc.year.issued2023

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
HannonenEtHyttinen2023KiihottaminenKansanryhmääVastaan.pdf
Size:
288.84 KB
Format:
Adobe Portable Document Format