ICF-viitekehyksen käyttöön vaikuttavat tekijät puheterapiassa
960.44 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset571
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tarkastella tekijöitä, jotka vaikuttavat puheterapeuttien ICF-viitekehyksen käyttöön. Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä motivaatioon ja ICF-koulutukseen liittyvät tekijät vaikuttavat puheterapeuttien ICF:n käyttöön. Lisäksi tutkittiin, mitkä taustatekijät vaikuttavat puheterapeuttien ICF:n käyttöön. International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) on Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Suomessa ICF:ää suositellaan käytettäväksi kuntoutuksessa toimintakyvyn kuvaamiseen. Suomalaisten puheterapeuttien ICF:n käyttöä ei tiettävästi ole aiemmin tutkittu. Myös kansainvälinen tutkimustieto on niukkaa.
Aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Kysymykset käsittelivät tutkittavien ICF:n käytön motiiveja, ICF-koulutusta ja taustatietoja. ICF:n käytön motiiveihin ja ICF-koulutukseen liittyvät kysymykset olivat jatkuva-asteikollisia väittämiä asteikolla 0–10. Tutkimukseen osallistui 174 suomalaista puheterapeuttia. Aluksi ICF-kyselyn komponenttirakenne selvitettiin pääkomponenttianalyysin avulla. Komponentteja käytettiin tarkasteltaessa logistisen regressioanalyysin avulla ICF-koulutukseen ja motivaatioon liittyvien tekijöiden vaikutusta puheterapeuttien ICF:n käyttöön. Lisäksi logistisella regressioanalyysilla tutkittiin taustatekijöiden vaikutusta ICF:n käyttöön.
ICF-kyselyn komponenttirakenteen todettiin muodostuvan neljästä komponentista: ”Sisäiset syyt ICF:n käytölle”, ”Ulkoiset syyt ICF:n käytölle”, ”ICF-koulutus” ja ”ICF:n käsittely pohjakoulutuksessa”. ICF-koulutukseen ja motivaatioon liittyvistä tekijöistä ”Sisäiset syyt ICF:n käytölle” ja ”ICF-koulutus” olivat yhteydessä suurempaan todennäköisyyteen käyttää ICF:ää. ”Ulkoiset syyt ICF:n käytölle” oli yhteydessä pienempään todennäköisyyteen käyttää ICF:ää. Taustatekijöistä yksityisellä sektorilla työskentelevät puheterapeutit käyttivät todennäköisimmin ICF:ää.
ICF-koulutukseen ja motivaatioon liittyvät tekijät tukevat itseohjautuvuusteoriaa, jonka mukaan motivaatioon vaikuttavat kolme psykologista perustarvetta: autonomia, kompetenssi ja yhteisöllisyys. Itseohjautuvuusteoriassa motivaatio jaetaan kahteen päätyyppiin: sisäinen ja ulkoinen motivaatio. Yksityisen sektorin työpaikan vaikutusta ICF:n käyttöön voi selittää se, että yksityinen puheterapia on paljolti Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, jossa ICF:n käyttö on velvoitetumpaa kuin muussa kuntoutuksessa. Jatkotutkimuksissa olisi tärkeää tarkastella millainen ICF-koulutus edistäisi viitekehyksen käyttöä ja kuinka motivaatiota tuetaan yksilö- ja organisaatiotasolla. Tutkimustieto ICF:n yhteydestä asiakaslähtöisyyteen voisi myös edistää ICF:n käyttöä.