Kummitustarinoita kulttuuriympäristössä : Vanhan Rauman kummituskierros maailmanperintökohteen merkityksellistäjänä

Abstract

Kandidaatintutkielmani käsittelee Vanhan Rauman kummituskierrosta ja sen roolia Vanhan Rauman muodostaman kulttuuriympäristön eli maailmanperintökohteen merkityksellistäjänä. Kyseessä on Vanhassa Raumassa järjestettävä ympärivuotinen teemoitettu kävelykierros, joka ammentaa paikallisten jakamista kummitustarinoista ja kaupunginosan synkästä historiasta. Tarkastelen sitä, millä tavoin kummituskierroksella merkityksellistetään kulttuuriympäristöä. Tarkoituksenani on tutkia kyseisen kummituskävelyn esittämiseen ja vastaanottoon liittyviä piirteitä sekä kierrokselle annettuja merkityksiä järjestäjän ja osallistujien näkökulmista.

Tutkimusaineistoni koostuu haastattelusta, kummituskierroksen osalllistumiskokemuksestani havaintoineen ja kyselylomakkeen vastauksista. Haastattelu toteutettiin kummituskierroksen järjestäjän eli ”kummitusoppaan” kanssa puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Havainnot kummituskierrokselta löytyvät henkilökohtaisesta kenttäpäiväkirjastani. Kyselytutkimus oli avoimia kysymyksiä sisältänyt digitaalisesti välitetty Webropol-kyselylomake, johon vastasi 11 kierrokselle osallistunutta anonyymia vapaaehtoista; kysely kartoitti osallistumismotiiveja, kokemuksia kummituskierrokselta ja Vanhan Rauman alueeseen liitettyjä paikkakäsityksiä. Kerättyjen tutkimusaineistojen analyysimenetelmänä toimii teoriaohjaava sisällönanalyysi.

Tutkimustulosten perusteella Vanhan Rauman kummituskierroksella aidot kummitustarinat ja kohteet sekä viihteelliset elementit ja tarinankerronta merkityksellistävät kulttuuriympäristöä järjestäjän ja osallistujien välityksellä. Viihteelliset ja tarinalliset yksityiskohdat muokkaavat kaupunkiympäristöä moniastiseksi tilaksi, jossa juuri kierroksen narratiiviset ulottuvuudet ja tuotettu tunnelma kietoutuvat maailmanperintökohteeseen. Kummituskierroksella aineeton kulttuuriperintö eli kerrotut kummitustarinat ja synkkä historia sitoutuvat Vanhan Rauman aineelliseen kulttuuriperintöön eli kulttuuriympäristöön ja sen rakennuksiin. Kaupunginosan ja kummituskävelyn välillä on vuorovaikutussuhde, jossa ne kummatkin muovaavat toisiaan.

Kummituskierrokselle annetut merkitykset ovat liitoksissa järjestäjän ja osallistujien rooleihin sekä siihen, millä tavoin kierrosta esitetään ja millaisena se vastaanotetaan. Järjestäjä rakentaa merkityksiä kierroksen osanottajien kautta, kun taas osallistujat luovat merkityksiä järjestäjän ja kummituskävelyyn kuuluvien elementtien ohjaamina. Kummituskierroksen kohderyhmän moninaisuus mahdollistaa merkitysten muodostumisen vaihtelevista lähtökohdista. Vanhaan Raumaan liitettävät monisyiset näkemykset ovat yksilöllisiä ja yhteisöllisiä; suurimmilta osin kummituskävely syvensi osallistujien paikkakäsityksiä puukaupunkialueesta yksilölähtöisesti, mutta samalla järjestäjästä riippuvaisesti. Täten Vanhan Rauman kummituskierroksen rooli maailmanperintökohteen merkityksellistäjänä linkittyy eri osapuolten välisiin moniulotteisiin merkityksenantoprosesseihin, joihin myötävaikuttavat sekä sisäiset että ulkoiset osatekijät.