Sote-uudistuksen muutosjohtaminen avoterveydenhuollossa: Ylihoitajien kokemukset

Abstract

Muutosjohtaminen on keskeistä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksissa, sillä niihin liittyy usein laajoja ja monimutkaisia muutoksia organisaatioiden toiminnassa. Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut siirtyivät hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet hoitotyön johtajien muutosjohtamiskokemusten tutkimiseen, mutta sote-uudistuksen muutosjohtamiseen liittyvää tutkimusta on tehty vain vähän. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kuvata avoterveydenhuollon ylihoitajien kokemuksia sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen eli sote-uudistuksen muutosjohtamisesta, sekä muutosjohtamisen myötävaikuttaneista tekijöistä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa todellisista kokemuksista ja syventää ymmärrystä sote- uudistuksen muutosjohtamisesta avoterveydenhuollossa keskeisten toimintojen ja hoitotyön johtajien eli ylihoitajien kokemusten kannalta, jotta hyvinvointialueiden muutosjohtajia voidaan tukea ja muutosten jalkauttamista kehittää. Tutkimusasetelmana käytettiin kuvailevaa tutkimusta, joka toteutettiin haastattelemalla puolistrukturoidun yksilöhaastattelun avulla yhden hyvinvointialueen avoterveydenhuollon ylihoitajia (n=7). Haastattelut toteutettiin marraskuussa 2024 ja tammikuussa 2025. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä refleksiivisellä temaattisella analyysilla. Tutkimustulokseksi muodostui neljä pääteemaa: rooli muutosten johtamisessa, muutosjohtaminen hallinnon alaisuudessa, muutosjohtamisen keinot sekä muutosjohtamista myötävaikuttavat tekijät. Tutkimustulosten mukaan sote-uudistuksen muutosjohtamiseen vaikuttavat avoterveydenhuollon ylihoitajien käsitykset omasta roolistaan muutosten johtajana, käynnistäjänä ja arvioitsijana, sekä henkilöstön odotukset ylihoitajan johtajuudesta. Kokemuksiin muutosten johtamisesta vaikuttivat myös mahdollisuudet vaikuttaa hyvinvointialueella avoterveydenhuoltoa koskeviin päätöksentekoihin, johon vaikuttivat valtion ohjaus, valtionrahoitus sekä politiikka. Lisäksi muutosjohtamiseen ovat vaikuttaneet asia- ja ihmisjohtamiseen liittyvät eri muutosjohtamisen keinot. Tutkimustulosten mukaan muutosjohtamista myötävaikuttavat keinot ovat ylihoitajien verkosto, yhtenäiset toimintamallit ja käytänteet sekä muutosmyönteinen henkilöstö. Sote-uudistuksen painopiste kohdistuu hyvinvointialueiden avoterveydenhuoltoon, joka korostaa keskijohdon roolia muutosten johtajana. Ylihoitajien mahdollisuuksiin johtaa laaja- alaisia muutoksia hyvinvointialueilla edellyttävät hallintorakenteiden selkeyttämistä, päätöksentekomahdollisuuksien vahvistamista, sekä ylihoitajien johtajuuden tukemista hyvinvointialueen strategisella tasolla.

Change management is central to structural reforms in social and health care, as these often involve extensive and complex changes in organizational operations. In Finland, social, health care and emergency services were transferred to wellbeing services counties at the beginning of 2023. Previous studies have focused on examining the change management experiences of nurse leaders, but little research has been conducted on change management in the context of the health and social services reform. The purpose of this master’s thesis was to describe the experiences of nurse leaders of primary health care regarding change management in the social and health care reform, as well as the factors that influenced this change management process. The objective of the study is to generate new knowledge about real-world experiences and deepen understanding of change management in the social and healthcare reform within primary health care from the perspective of key functions and nurse leaders, so that change managers in wellbeing services counties can be supported and the implementation of changes can be improved. The research design employed a descriptive study, which was conducted by interviewing nurse leaders (n=7) of primary health care within a single wellbeing services county using semi-structured individual interviews. The interviews were conducted in November 2024 and January 2025. The research data was analyzed using data-driven reflexive thematic analysis. The findings fielded four main themes: the role in change management, change management under administrative oversight, means of change management, and factors contributing to change management. According to the findings, change management in the social and health care reform is influenced by the views of nurse leaders in primary health care regarding their own role as a change manager, initiators, and evaluators of change, as well as by staff expectations regarding the leadership of nurse leaders’. Experiences with change management were also influenced by opportunities to influence decision-making regarding primary health care within the wellbeing services county, which were influenced by government guidance, state funding, and policy. In addition, change management has been influenced by various change management methods related to management and leadership. According to the findings the methods contributing to change management include the network of nurse leaders, consistent operating models and practices, and staff open to change. The focus of the social and health care reform is on primary health care in the wellbeing services county, which emphasizes the role of middle management as change managers. For nurse leaders’ to be able to lead broad-based changes in the wellbeing services county, it is necessary to clarify administrative structures, strengthen decision-making authority, and support the leadership of nurse leaders’ at the strategic level of wellbeing services county.