Omakohtaisen liikunnan merkityksien yhteys koettuun psyykkiseen hyvinvointiin luokanopettajaopiskelijoilla

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen luokanopettajaopiskelijoiden koettu psyykkisen hyvinvoinnin tila on tällä hetkellä. Lisäksi tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita siitä, millainen yhteys sukupuolella ja koetulla psyykkisen hyvinvoinnin tilalla on. Tutkimuksessa kartoitettiin myös, mitä liikunnan merkitysulottuvuuksia sekä yksittäisiä merkityksiä luokanopettajaopiskelijat pitivät itselleen tärkeinä sekä millä tavoin nämä olivat yhteydessä luokanopettajaopiskelijoiden koettuun psyykkiseen hyvinvointiin. Liikunnan merkityksiä ja merkitysulottuvuuksia tarkasteltiin Grenmanin ym. (2018) merkitysluokittelun pohjalta, jossa liikunnan 37 yksittäistä merkitystä jaettiin kuuteen merkitysulottuvuuteen.

Tutkimusjoukon (n = 220) muodosti Turun, Jyväskylän, Helsingin sekä Oulun yliopistojen luokanopettajaopiskelijat. Tutkimus toteutettiin määrällisesti ja tietoja kerättiin kyselylomakkeen avulla. Koettua psyykkistä hyvinvointia sekä liikunnan merkityksien yhteyttä koettuun psyykkiseen hyvinvointiin arvioitiin itsearviona viisiportaisen Likert-asteikon avulla. Kyselylomakkeesta saatu aineisto siirrettiin SPSS-tilasto-ohjelmaan, jossa sitä analysoitiin määrällisesti Mann-Whitneyn U, Kruskal-Wallis sekä Tukeyn post hoc 3testien avulla. Aineistolle suoritettiin lisäksi keskiarvovertailuja koetun psyykkisen hyvinvoinnin osalta. Aineiston analysointivaiheessa luokanopettajaopiskelijat jaettiin hyvinvointiryhmiin (hyvä, keskinkertainen, huono) koetun psyykkisen hyvinvoinnin tilan perusteella.

Tutkimuksesta saatujen tulosten mukaan luokanopettajaopiskelijat kokivat voivansa pääasiassa psyykkisesti hyvin ja huonovointisten opiskelijoiden määrä oli vähäinen. Naiset arvioivat psyykkisen hyvinvointinsa miehiä huonommaksi. Luokanopettajaopiskelijat pitivät tärkeimpänä merkitysulottuvuutena virkistystä ja rentoutumista. Liikunnan yksittäisistä merkityksistä puolestaan hyvänolon tunne, ilo, virkistys, terveyden tavoittelu ja ylläpito sekä arjesta irtautuminen nousivat tärkeiksi yksittäisiksi merkityksiksi luokanopettajaopiskelijoiden keskuudessa. Huonovointiset pitivät luonnossa liikkumista tärkeämpänä liikunnan yksittäisenä merkityksenä kuin muut ryhmät. Kaikki liikunnan merkitysulottuvuudet tukivat luokanopettajaopiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia.

Tulokset antavat tärkeää tietoa muun muassa tahoille, jotka järjestävät korkeakouluopiskelijoille liikuntapalveluita. Täten he saavat tietoa siitä, mikä ohjaa opiskelijoita liikunnan pariin. Tulosten perusteella korkeakoulujen liikuntapalveluissa voidaan ottaa paremmin huomioon opiskelijoiden erilaiset tarpeet. Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että luokanopettajaopiskelijat pitävät liikunnassa tärkeänä erityisesti sen palauttavaa ja virkistävää puolta.