”Huolehdinko omasta hyvinvoinnistani samalla kun pyrin opiskelemaan riittävästi?” – Lukiolaisten kokemukset valintakoeuudistuksesta ja tulevaisuudensuunnitelmista koulu-uupumuksen, stressin ja kodin resurssien näkökulmasta
1.34 MB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset314
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella miten muuttuneet korkeakoulujen
valintakoemenetelmät ovat vaikuttaneet lukiolaisten kokemuksiin stressistä ja uupumuksesta sekä
heidän tulevaisuuden suunnitelmiensa muodostumiseen. Tarkoituksena on siis selvittää, mitkä tekijät
ovat yhteydessä kokemuksiin stressistä ja uupumuksesta, ovatko kodin resurssit yhteydessä nuoren
tulevaisuuden suunnitelmiin sekä onko nuorille selvillä, mitä he aikovat tehdä tulevaisuudessa tai
minne aikovat suunnata lukion jälkeen. Tutkimus on poikittaistutkimus.
Tutkimuksen aineistona käytetään keväällä 2021 tutkijan toimesta kerättyä kyselyaineistoa. Aineisto
(n = 248) on kerätty kahdesta eri lukiosta, joista toinen sijaitsee Varsinais-Suomessa ja toinen
Satakunnassa. Mittarina käytettiin itse muotoiltuja väittämäpatteristoja. Aineisto analysoitiin
kvantitatiivisesti SPSS 27 -ohjelmistolla tilastollisia testejä käyttäen.
Keskeiset tulokset osoittivat, että sukupuoli oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kokemuksiin
stressistä ja uupumuksesta. Naiset kokivat stressin ja uupumuksen tunteita tilastollisesti merkitsevästi
useammin kuin miehet. Kuitenkaan siinä, kuinka usein oli stressiä kokenut lukio-opintojensa aikana,
ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa sukupuolten välillä. Kodin resurssit tai vastaajan koulumenestys
eivät olleet selittävinä tekijöinä yhteydessä kokemuksiin stressistä ja uupumuksesta. Myöskään
vastaajan vuosikurssi ei ollut yhteydessä, poikkeuksena kuitenkin 3. vuosikurssin tai sitä pidemmällä
olevat opiskelijat. Kodin resurssit olivat osittain yhteydessä nuoren selkeisiin tulevaisuuden
suunnitelmiin. Vanhempien koulutus oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä siihen, onko nuorella
selkeät tulevaisuuden suunnitelmat. Mitä korkeammin koulutettu vanhempi oli, sitä
todennäköisemmin nuori sai vanhemmalta tukea, ja tiesi, mitä aikoo tehdä tulevaisuudessa. Perheen
taloudellinen tilanne ei puolestaan ollut yhteydessä nuoren selkeisiin tulevaisuuden suunnitelmiin.
Valtaosalle nuorista oli selvää, mitä he aikovat tehdä tulevaisuudessa tai minne aikovat suunnata
lukion jälkeen. Nuoren koulumenestys peruskoulun päättötodistuksen keskiarvolla mitattuna ja
perheen antama kannustus olivat selittävinä tekijöinä yhteydessä siihen, tietääkö nuori mitä tekee
tulevaisuudessa, tai minne aikoo suunnata lukion jälkeen. Epätietoisuus tulevaisuuden suunnitelmista
johtui usein päätöksenteon vaikeudesta ja epävarmuudesta siitä, mitä tulevaisuudelta haluaa.
Johtopäätöksenä havaittiin, että tutkimuksen populaatiossa stressin ja uupumuksen kokeminen oli
melko yleistä. Kodin resursseilla ja nuoren perheellä saattaa olla vaikutusta siihen, millaiset
tulevaisuuden suunnitelmat nuorelle muodostuu. Todistusvalinta koettiin paikoin ahdistavana, muttei
kuitenkaan täysin huonona valintatapana korkeakouluihin haettaessa.