Yliopisto-opintojen keskeyttämisriski matemaattis-luonnontieteellisen alan opiskelijoilla

Abstract

Tässä pro gradu -tutkimuksessa syvennytään yliopisto-opiskelijoiden opintojen keskeyttämiseen, erityisesti matemaattis-luonnontieteellisellä alalla. Opintojen keskeyttäminen on monisyinen prosessi, jolla on seurauksia niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Keskeyttämisellä tarkoitetaan useimmiten sitä, että opiskelija ei valmistu koulutusohjelmasta tutkintoon. Tässä työssä keskeyttämistä lähestytään keskeyttämisriskin kautta, jolla tarkoitetaan todennäköisyyttä sille, että opiskelija keskeyttää opintonsa. Keskeyttämistä kehystetään tässä työssä Heubleinin opintojen keskeyttämisen mallin avulla, jossa eri tekijät muodostavat keskeyttämisprosessin kokonaisuuden. Tässä työssä tavoitteena on havaita opintojen keskeyttämisen riskiin liittyviä tekijöitä, jotta keskeyttämistä ilmiönä voitaisiin ehkäistä.

Tutkimusaineisto muodostui kyselylomakkeen vastauksista. Kysely toteutettiin kesäkuussa 2022 ja vastaajat olivat Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen alan perustutkinto-opiskelijoita. Suurin osa aineistosta analysoitiin tilastollisin menetelmin. Määrällisin keinoin havaittiin keskeyttämisriskiin yhteydessä olevia tekijöitä. Logististen regressiomallien avulla selvitettiin, mitkä tekijät vahviten ennustavat sitä, onko opiskelija keskeyttämisriskissä vaiko ei. Tutkimuksen laadullinen aineisto muodostui avoimen vastauskentän tekstivastauksista. Laadullisen analyysin avulla tuotettiin tietoa siitä, millaisia syitä opiskelijat itse mainitsevat opintojen keskeyttämisen harkitsemiseen liittyen.

Tutkimustuloksena tunnistettiin keskeyttämisriskiin yhteydessä olevia tekijöitä. Opiskelijan tausta, persoonallisuus, aiempi opintoura ja odotukset tietyiltä osin ovat yhteydessä keskeyttämisriskiin. Nykyisiin opintoihin liittyen yliopistoon integroitumisella, opiskelumotivaatiolla ja psyykkisillä ja fyysisillä resursseilla havaittiin olevan yhteys keskeyttämisriskiin. Logistisen regressiomallin avulla tunnistettiin, että erityisesti epävarmuus alavalinnasta, neuroottisuus sekä ensimmäinen opintovuosi ennustivat keskeyttämisriskiä sitä lisäävästi tai vähentävästi.

Tulosten pohjalta saatiin kattava kuva siitä, millaiset tekijät ovat yhteydessä opintojen keskeyttämisen riskiin yliopisto-opiskelijoilla. Lisäksi tulkittiin tekijöiden selitysvoimaa suhteessa toisiinsa ja muodostettiin keskeyttämisriskiä 86 % tarkkuudella ennustava malli. Johtopäätöksenä voidaan todeta myös, että tämän tutkimuksen tulokset tukivat melko vahvasti Heubleinin mallissa esitettyjä tekijöitä. Tutkimus toi siis empiiristä tukea erityisesti tietyille osille Heubleinin mallia. Myös laadullisen analyysin tulokset tukevat tunnistettuja tekijöitä sekä havainnollistavat opiskelijoiden omia kokemuksia, mikä auttaa ymmärtämään ilmiötä konkreettisella tasolla. Ladullisten tulosten valossa näyttäisi, että opiskelijat kokevat keskeyttämisen aikeet raskaiksi. Tutkimus toi arvokasta tietoa yliopisto-opintojen keskeyttämisen ilmiöstä sekä auttoi tunnistamaan, millaisiin asioihin keskeyttämisriskin tunnistami-sessa ja ehkäisemisessä tulisi kiinnittää huomiota tukitoimissa.