Lisäkilpirauhasadenoomien paikantaminen 11C-metioniinipositroniemissiotomografia-magneettitutkimuksella (MET-PET-MRI)

dc.contributor.authorMäkitalo, Santeri
dc.contributor.departmentfi=Kliininen laitos|en=Institute of Clinical Medicine|
dc.contributor.facultyfi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine|
dc.contributor.studysubjectfi=Sisätautioppi|en=Internal Medicine|
dc.date.accessioned2021-05-11T21:01:14Z
dc.date.available2021-05-11T21:01:14Z
dc.date.issued2021-05-05
dc.description.abstractTutkimuksen aiheena on lisäkilpirauhasadenoomien paikantaminen PET-MRI:lla käyttäen merkkiaineena 11C-leimattua metioniinia. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää PET-magneettikuvauksen herkkyyttä ja tarkkuutta lisäkilpirauhasadenoomien paikantamisessa primaarista hyperparatyreoosia sairastavilla potilailla. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, voidaanko magneettikuvantamisella parantaa sekä ensivaiheen, että uusiutuneen PHPT:n kuvantamisdiagnostiikkaa ja tarkemman adenooman paikallistamisen avulla parantaa kirurgisen hoidon lopputulosta. Tutkimukseen osallistui 100 PHPT-potilasta, jotka olivat kuvattu 11C-MET-PET-MRI:lla, minkä jälkeen potilaat leikattiin. Leikkauslöydöstä verrattiin PET-MRI:n löydökseen. Osa potilaista oli myös kuvattu kaksoisisotooppikuvantamisella ennen PET-MRI:a ja myös sen löydöstä verrattiin PET-MRI:n löydökseen. Potilailta tilastoitiin laboratoriokokeita (mm. Ca-ion, PTH, Krea) primaarin hyperparatyreoosin diagnosointihetkellä, ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen. Näiden avulla selvitettiin PHPT:n vaikeusastetta, sekä leikkauksen vastetta. Kaikki potilaat kuvattiin 11C-MET-PET-MRI:lla ja radiologin lausunnon perusteella löydökset jaettiin positiivisiin, epäselviin ja negatiivisiin. Myös leesion sijainti tilastoitiin. Kuvantamisen jälkeen potilaat leikattiin ja verrattiin, vastasiko PET-MRI:n löydös todellista leikkauslöydöstä. Tulokset jaettiin aidosti positiivisiin, aidosti negatiivisiin, vääriin positiivisiin ja vääriin negatiivisiin. Tutkimuksen tuloksien perusteella 11C-MET-PET-MRI on herkkyydeltään ja tarkkuudeltaan hyvä kuvantamismenetelmä lisäkilpirauhasadenoomien paikantamisessa. 67,6 %:lla potilaista pystyttiin paikantamaan leesio PET-MRI:lla. Tämän vuoksi leikkaus oli mahdollista suorittaa mini-invasiivisesti ja päästiin parempiin leikkaustuloksiin. Kuitenkin myös negatiivisia löydöksiä todettiin paljon (26,5 %), joten jatkossakin on tärkeää käyttää hyväksi erilaisia kuvantamismenetelmiä. Tulosten perusteella PET-MRI on toisen asteen kuvantamismenetelmänä erittäin hyvä, varsinkin jos ensilinjan kaksoisisotooppikuvantaminen jää negatiiviseksi. Tutkimuksemme osallistuneista potilaista 22:llä kaksoisisotooppikuvantaminen jäi negatiiviseksi, mutta PET-MRI osoitti leesion.
dc.format.extent16
dc.identifier.olddbid168566
dc.identifier.oldhandle10024/151689
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/13506
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2021051129644
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/151689
dc.titleLisäkilpirauhasadenoomien paikantaminen 11C-metioniinipositroniemissiotomografia-magneettitutkimuksella (MET-PET-MRI)
dc.type.ontasotfi=Syventävien opintojen kirjallinen työ|en=Second Cycle degree thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
opinnäytetyö.pdf
Size:
437.14 KB
Format:
Adobe Portable Document Format