Yhdeksäsluokkalaisten asennoituminen matematiikan opiskeluun

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitettiin yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden asennoitumista matematiikan opiskeluun. Asennoituminen on yksilön mielensisäinen tila, joka syntyy yksilön ja ympäristön välisen vuorovaikutuksen seurauksena. Asennoitumisella on kohde, johon reagoidaan siihen kohdistuvan asenteen perusteella. Positiiviset ja negatiiviset asenteet matematiikkaa kohtaan voivat olla hyvin vakiintuneita ja vaikeita murtaa, jolloin kielteisesti matematiikkaan asennoituvaa oppilasta voi olla hankala motivoida opiskelemaan. Matematiikassa oppilaan asennoitumiseen vaikuttavat erityisesti aiemmat kokemukset matematiikasta, uskomukset omista taidoista, itseluottamus, opettaja ja oppimisympäristö.

Tutkimukseen osallistui 68 oppilasta yhdestä peruskoulusta. Tutkimusaineisto kerättiin tutkimuslomakkeella, joka koostui 29 väittämästä, jotka jaettiin 7 eri asennekomponenttiin. Mittari perustui Chenin ja Wongin (2012) tutkimukselle, jossa he kehittivät menetelmän matemaattisen asennoitumisen tutkimiselle. Tässä tutkimuksessa vertailtiin tyttöjen ja poikien, ja matemaattisesti vahvojen ja heikkojen oppilaiden asennoitumista matematiikkaan. Oppilaiden jako taitotason perusteella tapahtui siten, että arvosanan 8 tai paremman saaneet oppilaat katsottiin vahvoiksi oppilaiksi ja 7 tai vähemmän saaneet luettiin heikoiksi oppilaiksi.

Tyttöjen ja poikien välillä havaittiin eroja tietotekniikkaa ja vaihtoehtoisia ratkaisuja käsittelevissä asennekomponenteissa poikien hyväksi. Vahvojen ja heikkojen oppilaiden välillä eroja löytyi tarkistusta, itseluottamusta ja nautintoa käsittelevissä summamuuttujissa. Lisäksi havaittiin taitotason ja sukupuolen yhteisvaikutus matematiikan käytännöllisyys komponentissa.

Havaitut erot erityisesti vahvojen ja heikkojen oppilaiden välillä tulisi ottaa kouluissa huomioon matematiikan opetusta suunniteltaessa. Opettajien tulisi pohtia keinoja, joilla kannustaa ja tukea heikkojakin oppilaita opiskelemaan matematiikkaa. Tämä voisi tapahtua huomioimalla erilaiset taitotasot tarkemmin opetuksessa ja pyrkimällä luomaan myös heikommille oppilaille runsaasti mahdollisuuksia onnistumisiin.