AAC-keinoihin painottuvan pienryhmäintervention vaikutus alle kouluikäisten riskilasten pragmaattisiin taitoihin

Abstract

Puhetta tukevien ja korvaavien keinojen käytön tiedetään vaikuttavan positiivisesti lasten ymmärtävän ja tuottavan kielen kehitykseen. Pragmaattisten taitojen osalta tutkimusta on kuitenkin toistaiseksi tehty hyvin vähän. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, vaikuttaako puhetta tukeviin keinoihin painottuva pienryhmäinterventio alle kouluikäisten riskilasten pragmaattisten taitojen kehitykseen.

Tutkimuksen lapset rekrytoitiin turkulaisista päiväkodeista ja tutkimusaineisto kerättiin vuosien 2020–2021 aikana. Tutkimusaineisto koostui yhteensä 21 lapsesta, joilla oli päiväkodin henkilökunnan ja/tai vanhempien arvion mukaan haasteita kielenkehityksen eri osa-alueilla. Lapset jaettiin koeryhmään (N=14) ja kontrolliryhmään (N=7). Ennen intervention alkua lasten vanhemmat täyttivät pragmaattisia taitoja arvioivan CCC-2-kyselylomakkeen (T1 mittauspiste), jonka jälkeen koeryhmän lapset osallistuivat puhetta tukevia keinoja hyödyntävään pienryhmäinterventioon ja kontrolliryhmän lapset jatkoivat tavallisessa varhaiskasvatusohjelmassa. Intervention jälkeen lasten vanhemmat täyttivät CCC-2-lomakkeen uudelleen (T2 mittauspiste). Ryhmien kehityksen tarkasteluun käytettiin CCC-2 lomakkeen pragmaattisia taitoja arvioivien kohtien (E: epäsopiva puhetapa, F: stereotyyppinen kieli, G: kontekstin käyttö ja H: ei-kielellinen kommunikointi) raakapisteitä.

T2 mittauspisteessä ryhmät erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi ainoastaan ei-kielellisten kommunikaatiotaitojen suhteen. Koeryhmän ei-kielelliset kommunikaatiotaidot olivat T2 mittauspisteessä alhaisemmat kuin kontrolliryhmällä. Kummankaan ryhmän sisällä ei kuitenkaan havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja mittauspisteiden T1 ja T2 välillä. Koeryhmän sisäistä kehitystä tarkastellessa puolestaan huomattiin, että koeryhmän käyttämä epäsopiva puhe oli T1 ja T2 mittauspisteiden välillä vähentynyt tilastollisesti merkitsevästi. Kontrolliryhmä ei ollut kehittynyt merkitsevästi yhdenkään muuttujan suhteen. Pragmaattisten taitojen kokonaiskehitystä tarkasteltaessa voidaan todeta, että interventiolla ei ollut suurta vaikutusta lasten kehitykseen. Koeryhmän lasten käyttämä epäsopiva puhe oli kuitenkin T2 mittauksessa vähentynyt. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimusta pidempikestoisemman ja intensiivisemmän intervention vaikutuksista.