Relatiivilauseet arkikeskustelussa

Abstract

<p>Artikkeli tarkastelee laajaan keskustelukorpukseen pohjautuen sitä, millaisiin päälauseisiin relatiivilauseet liittyvät ja millaisia eri relatiivisanoilla alkavien relatiivilauseiden tehtävät ovat. Vuorovaikutuslingvistinen analyysi paljastaa, että eri relatiivisanoilla on omanlaisensa profiili.<br></p><p>Aineistossa eksistentiaali- ja kopulalauseet ovat yliedustettuja relatiivilauseiden päälauseina verrattuna näiden lausetyyppien käyttöön koko korpuksessa. Lähes neljänneksellä relatiivilauseista ei ole lainkaan päälausetta, vaan niiden korrelaattina on vapaa NP. Kopulalauseiden, eksistentiaalilauseiden ja vapaiden NP:iden runsaus aineistossa selittyy niiden käytöllä esittely- tai kehysrakenteina, joihin relatiivilause kiinnittyy. Kehysrakenteet voivat olla syntaktisesti ja semanttisesti keveitä; relatiivilause kertoo keskeisimmän asian. Myös pääsanat voivat olla semanttisesti väljiä, ja sisältö täsmentyy relatiivilauseessa.<br></p><p>Eri relatiivisanoilla alkavat relatiivilauseet poikkeavat toisistaan sen suhteen, millaisiin referentteihin niiden pääsanat yleensä viittaavat. <i>Joka</i>-relatiivilauseiden korrelaatti on yleisimmin inhimillinen, ja <i>kuka</i>-relatiivilauseiden melkein aina. <i>Mikä</i>-relatiivilauseiden korrelaatit taas viittaavat useimmiten konkreettisiin tarkoitteisiin mutta harvoin ihmisiin. <i>Mikä</i>-relatiivilauseiden korrelaateilla on toisinaan abstrakteja tarkoitteita, mutta joka-relatiivilauseiden korrelaateilla vain harvoin. Relatiivisesti käytetty <i>kun</i> ei ole niin selvästi erikoistunut kuin muut relatiivisanat. <br></p><p><br>Aiemmassa tutkimuksessa relatiivilauseiden tehtävät on määritelty restriktiivisyyden tai sen puutteen kautta. <i>Mikä</i>- ja <i>kun</i>-relatiivilauseiden yleisin tehtävä aineistossa onkin referenssin rajaaminen. Sen sijaan <i>joka</i>-relatiivilauseista yli puolet ja <i>kuka</i>-relatiivilauseistakin viidesosa toimii predikoivassa tehtävässä. Jotkin relatiivilauseet toimivat sekä rajaavina että predikoivina. Referentin rajaamiseen tähtäävässä luonnehdinnassa on aina mukana myös kuvailu ja referenssin rakentaminen.<br></p>