Eurajoen rapakivigraniittistokki ja siihen liittyvät greisen-esiintymät

Abstract

Laitilan rapakivibatoliitin satelliittibatoliittia, niin kutsuttua Eurajoen stokkia on pitkään tutkittu sen mahdollisen malmipotentiaalin vuoksi. Eurajoen stokki on halkaisijaltaan 8–9 km ja tunkeutuu svekofennisiin gneisseihin ja migmatiitteihin. Eurajoen stokki muodostuu useasta petrografisesti ja geokemiallisesti erilaisesta graniittityypistä, joiden uskotaan edustavan kivien syntyä kolmessa eri vaiheessa. Eurajoen alueen rapakivigraniittien yhteydessä esiintyvä malminmuodostus liittyy greisenjuoniin ja epäsäännöllisen muotoisiin greisenlinsseihin. Greisenjuonet ja -linssit ovat muodostuneet, kun kivien raoissa ja huokosissa kiertäneet kuumat vesiliuokset ovat reagoineet graniitin mineraalien, erityisesti maasälpien kanssa. Fluidien reagoidessa maasälpien kanssa graniitti muuttuu kvartsi-kiillekiveksi. Näin syntyneet kivet sisältävät toisinaan erilaisia määriä topaasia, kloriittia, kassiteriittiä, volframiittia, beryllimineraaleja ja sulfideja. Eurajoen stokissa esiintyy paljon rapakivigraniittia leikkaavia greisenjuonia ja -linssejä ja vaikka suurin osa niistä onkin tavallisia kvartsi-kiille-kloriittikiviä, monet niistä sisältävät myös malmimineraaleja.Greisenit Eurajoen alueella koostuvat vaihtelevista määristä kvartsia, kalimaasälpää, plagioklaasia, biotiittia, amfibolia ja pyrokseeneja. Aksessorisina mineraaleina esiintyy topaasia, fluoriittia, kassiteriittiä, kloriittia, titaniittia, magnetiittia, zirkonia, apatiittia sekä REE-mineraaleja. Eurajoen rapakivigraniitit ovat rikastuneita SiO2, Na2O, F, Rb, Pb, Sn, Y sekä LREE-aineiden suhteen ja vähentyneet puolestaan MgO, CaO sekä TiO2 suhteen.