"KUKA TAHANSA AUTTAISI OMAA LÄHEISTÄÄN" : Diskurssianalyyttinen tutkimus paperittomien auttamisesta ja viranomaisyhteistyöstä vapaaehtoisten kotimajoittajien kirjoituksissa

dc.contributor.authorSukari, Eliisa
dc.contributor.departmentfi=Sosiaalitieteiden laitos|en=Department of Social Research|
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
dc.contributor.studysubjectfi=Sosiaalityö|en=Social Work|
dc.date.accessioned2018-11-19T22:00:32Z
dc.date.available2018-11-19T22:00:32Z
dc.date.issued2018-11-06
dc.description.abstractTämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää millaisia merkityksiä paperittomien auttaminen ja auttamisen mahdollinen kriminalisointi saa vapaaehtoisten kotimajoittajien kirjoituksissa. Tarkoituksena oli myös tutkia, millaiseksi kirjoituksissa muodostuu viranomaisyhteistyö. Aineisto kerättiin kirjoituspyynnön avulla. Aineisto koostui neljän vastaajan kirjoituksista ja analysoitavaa aineistoa oli yhteensä viisikymmentä sivua. Tutkimus oli menetelmältään laadullinen ja analyysimenetelmänä käytettiin diskurssianalyysia. Auttaminen hahmottui kahden päädiskurssin kautta, jotka nimesin auttamisen tärkeyden diskurssiksi ja epäoikeudenmukaisuuden diskurssiksi. Auttamisen tärkeyden diskurssin jaoin neljään aladiskurssiin; auttamisen yhteiskunnallinen hyöty, vastavuoroinen auttaminen, läsnäolon voima ja auttamisen kriminalisoinnin mahdottomuus. Vapaaehtoiset kotimajoittajat pitivät työtään tärkeänä. Auttamisen yhteiskunnallisen hyödyn diskurssilla painotettiin paperittoman auttamisen olevan koko yhteiskunnan etu. Auttamista merkityksellistettiin läsnäolon voiman ja vastavuoroisen auttamisen diskursseilla. Auttamisen kriminalisointi nähtiin mahdottomana eikä sillä uskottu olevan vaikutusta auttamiseen. Epäoikeudenmukaisuuden ylädiskurssille jaottelin kolme aladiskurssia, jotka olivat nimeltään pelko pakkopalautuksesta, pettymys oikeuslaitokseen ja etäinen ja arvaamaton viranomainen. Vapaaehtoisten kotimajoittajien auttamista varjosti pelko ja epävarmuus paperittoman tulevaisuudesta. Oikeuslaitoksen päätökset koettiin epäoikeudenmukaisina. Viranomainen näyttäytyi kotimajoittajille hyvin etäisenä ja arvaamattomana tahona. Tutkimuksen perusteella paperittomien auttaminen nähtiin tärkeänä ja luonnollisena lähimmäisen auttamisena. Tulokset herättävät kysymyksiä ihmisoikeuksien toteutumisesta ja yhteiskuntamme kyvystä vastata kaikkein heikoimmassa asemassa olevien paperittomien avun tarpeeseen. Paperittomat eivät ole laittomia ja heillä on oikeus ihmisarvoiseen elämään.
dc.format.extent81
dc.identifier.olddbid163133
dc.identifier.oldhandle10024/146323
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/22199
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2018111948500
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/146323
dc.subjectpaperiton, kotimajoitus, diskurssianalyysi
dc.title"KUKA TAHANSA AUTTAISI OMAA LÄHEISTÄÄN" : Diskurssianalyyttinen tutkimus paperittomien auttamisesta ja viranomaisyhteistyöstä vapaaehtoisten kotimajoittajien kirjoituksissa
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Sukari_Eliisa_opinnayte_PDFA-2.pdf
Size:
404.03 KB
Format:
Adobe Portable Document Format