Pesukone tuli taloon : pyykinpesukoneen merkitys 1950–1970-lukujen suomalaisissa kodeissa

dc.contributor.authorPostari, Jelena
dc.contributor.departmentfi=Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos|en=School of History, Cultural Research and Art Studies|
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.studysubjectfi=Etnologia|en=European Ethnology|
dc.date.accessioned2021-05-25T21:01:24Z
dc.date.available2021-05-25T21:01:24Z
dc.date.issued2021-05-03
dc.description.abstractTämä pro gradu -tutkielma käsittelee pyykinpesukoneiden kotiutumista ja niiden merkitystä suomalaisissa kodeissa 1950–1970-luvuilla. Tutkielman aineisto koostuu kesäkuussa 1973 Turun yliopiston kansatieteen oppiaineen keräämistä postikyselyistä, Kansalliskirjaston digiarkistosta kootusta sanoma- ja aikakauslehtimateriaalista sekä kahdesta 1960-luvun televisiomainoksesta. Aineiston käsittely tapahtuu kulttuurianalyyttisesti käyttäen apuna bricolage-menetelmää. Tutkielmassa selvitetään, miten ja kenelle pyykinpesukonetta on markkinoitu sen markkinoille saapumisen jälkeen, millaiset asiat ovat vaikuttaneet mahdollisuuksiin hankkia se sekä miten ne ovat kotiutuneet suomalaisiin koteihin. Teemojen keskiössä ovat sukupuoleen, luokkaan ja asuinpaikkaan liittyvät seikat. Pesukoneet yleistyivät käsitellyn ajanjakson aikana vauhdilla suomalaisissa kotitalouksissa. Siihen vaikuttivat erityisesti modernin kulutuskulttuurin herääminen ja rationalisoinnin sekä hygienian ihanteet, jotka hyödyttivät myös yhteiskunnan jälleenrakentamista. Ihanteet välittyivät erilaisten medioiden välityksellä, joiden merkitys korostui sotien jälkeisellä ajalla. Median välittämä kuvasto kuitenkin ylläpiti kuvaa eri sukupuolten ihanteellisesta käyttäytymisestä ja erityisesti siitä, millaista oli hyvä kodinhoito ja naisten rooli sen edistämisessä. Kodinkoneet edustivat arvoja ja ihanteita, joilla määriteltiin ihanteellista yhteiskunnan jäsentä. Kaikilla ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta päästä toteuttamaan näitä ihanteita, ja toisaalta osa pystyi korostamaan asemaansa kulutusvalintojen avulla. Tutkielma käsittelee aikaa, jolloin suomalainen yhteiskunta koki valtavia muutoksia, jossa oli mahdollisuuksia sukupuolten välisen tasa-arvon kehittymiseen. Naisten ansiotöiden teko yleistyi ja he kiinnostuivat yhä enemmän yhteiskunnallisista asioista. Sotien jälkeinen levoton ilmapiiri vaati kuitenkin tietynlaista taantumista entistä vahvempiin rooleihin perheiden sisällä, mikä näkyi myös kotien teknologisten laitteiden käyttöönotossa. Pyykinpesukone päätyi yleisimmin naisten käyttöön, ja naiset kiinnittyivät yhteiskuntaan pääasiassa kodin ja perheen kautta.
dc.format.extent97
dc.identifier.olddbid168788
dc.identifier.oldhandle10024/151911
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/13788
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2021052531499
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/151911
dc.subjectarkielämä, habitus, ihanteet, kodinhoito, kodintekniikka, kulutuskulttuuri, mainonta, perhe, pesukoneet, pyykinpesu, rationalisointi, representaatio, rituaalinen puhtaus, sodanjälkeinen aika, sukupuoliroolit, yhteiskuntaluokat
dc.titlePesukone tuli taloon : pyykinpesukoneen merkitys 1950–1970-lukujen suomalaisissa kodeissa
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Postari_Jelena_opinnayte.pdf
Size:
1.14 MB
Format:
Adobe Portable Document Format