Bioenergian kestävyys Euroopan unionin uusiutuvan energian direktiivissä

Abstract

Ihmistoiminta maapallolla muuttaa planeettamme elinympäristönä. Ilmastonmuutos sekä kahdeksan muuta merkittävää ekologista uhkaa haastavat planeettamme elinkelpoisuutta. Samalla yhteiskuntien pitäisi maapallon kantokyvyn rajoissa pystyä takaamaan kaikille ihmisille riittävä elintaso ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla ja siten, että sama pystytään takaamaan myös tuleville sukupolville. Tähän tavoitteeseen kulminoituu ajatus kestävästä kehityksestä, jonka tavoitteita edistämään YK julkaisi vuonna 2015 Agenda 2030 -toimintaohjelman.

Kestävän kehityksen tavoitteet koskevat myös energiantuotantoa. Vihreän siirtymän talouden murroksessa fossiilisista polttoaineista irtaudutaan ja siirrytään käyttämään uusiutuvia energialähteitä. Yksi vaihtoehto uusiutuvalle energiantuotannolle on bioenergia, jolla tarkoitetaan elävien organismien tuottamaa energiaa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi biopolttoaineina tai biomassana energiantuotannossa. Energiamurroksen edistämiseksi ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämiseksi Euroopan unionissa astui voimaan vuonna 2018 uudelleenlaadittu uusiutuvan energian direktiivi (2018/2001/EU).

Bioenergian tuotannon ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyyksiä. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää, miten Euroopan unionin uusiutuvan energian direktiivi on bioenergian määrittelyn osalta linjassa YK:n Agenda 2030 -tavoitteiden kanssa.

Uusiutuvan energian direktiivin voidaan katsoa edistävän kaikkia Agenda 2030 -toimintaohjelman keskeisiä ekologisia päätavoitteita, kuten tavoitteita edullisesta ja puhtaasta energiasta, ilmastoteoista sekä maanpäällisen elämän suojelusta, mutta direktiivi ei täytä päätavoitteita kokonaisvaltaisesti eikä sen kaikkia alatavoitteita. Agenda 2030 -toimintaohjelman muiden päätavoitteiden, kuten sosiaalisten oikeuksien ja taloudellisten tavoitteiden, käsittely jää direktiivissä suppeaksi. Yhdellä Euroopan unionin direktiivillä ei kuitenkaan kaikkia kestävän kehityksen tavoitteita pystytä tai ole tarkoituksenmukaistakaan toteuttaa. Uusiutuvan energian direktiivillä on tärkeä rooli Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelmassa sekä Euroopan energiamurroksen edistämisessä, mikä vaatii entistä tiiviimpää poikkitieteellistä ja instituutioiden rajat ylittävää yhteistyötä tutkimusyhteisöjen sekä lainsäätäjien välillä.