Kouluaikana syömishäiriötä sairastaneiden kokemuksia koulunkäynnistä ja yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta

Abstract

Kalaja, V. (2025). Kouluaikana syömishäiriötä sairastaneiden kokemuksia koulunkäynnistä ja yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta. Erityispedagogiikan kandidaatintutkielma. Turun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. 65 sivua.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia kokemuksia kouluaikana syömishäiriötä sairastaneilla on koulunkäynnistä ja yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta. Syömishäiriöoireilu alkaa tyypillisimmin nuoruusiässä ja nuori viettää suuren osan ajastaan koulussa, minkä vuoksi tutkimukseen valikoitui koulukonteksti. Lisäksi aiemmat koulukontekstissa toteutetut syömishäiriöihin liittyvät tutkimukset painottuvat lähes ainoastaan kouluterveydenhuoltoon. Tutkimuksen tavoitteena oli saada ymmärrystä siitä, minkälaisia kokemuksia tutkittavilla on koulunkäynnistä, miten he ovat kokeneet yksilökohtaisen opiskeluhuollon toimivuuden ja minkälaista kohtaamista ja tukea he ovat kouluaikana saaneet. Kiinnostuksen kohteena oli tutkittavien kokemukset yläkoulun ja toisen asteen opintojen ajalta.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusote oli fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimusaineisto koostui neljästä teemahaastattelusta, jotka toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina. Haastateltavat olivat iältään 20–29-vuotiaita ja heillä kaikilla oli kokemusta syömishäiriöoireilusta yläkoulun ja/tai toisen asteen opintojen ajalta. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia ja tematisointia.

Haastateltavat olivat kokeneet ahdistuneisuuden ja yksinäisyyden tunteita koulussa. Kouluruokailut oli koettu erityisen hankaliksi. Jokaisen haastateltavan kohdalla koulun tiedot tilanteesta riippuivat lähes täysin haastateltavan omasta avoimuudesta. Myös koulusta saatu tuki oli sidoksissa oman avoimuuden tasoon. Opettajilta oli koettu vaihtelevaa reagointia. Koulukuraattori- ja -psykologikontakteja ei ollut kouluaikana ollut kenelläkään haastateltavalla. Haastateltavat esittivät toivovansa kouluhenkilökunnalta aitoa kohtaamista ja suorapuheisuutta.

Oppilaiden mahdollinen syömishäiriöoireilu saattaa jäädä kouluhenkilökunnalta huomaamatta, mikäli selviä ulkoisia merkkejä ei ole tai aiheen puheeksi ottamiseen liittyy arkuutta ja epävarmuutta. Haastateltavien kokemukset opiskeluun ja koulunkäyntiin liittyvän tuen saamisesta ilmentävät, miten iso merkitys oppilaan omalla avoimuudella ja myönteisillä opettajaoppilassuhteilla on. Lisäksi oppilaan oma vointi, asenne ja vastaanottavuus vaikuttanevat siihen, miten hän havaitsee ja tulkitsee häneen otettavaa kontaktia ja mahdollisia avuntarjoamisyrityksiä.