Market reaction to Science Based Target (SBT) Announcements : An Event Study of European Empirical Evidence in 2019–2024

Abstract

Science Based Targets (SBTs) are externally validated, voluntary corporate climate commitments designed to align firm-level emission reduction with the objective of the Paris Agreement. While SBT adoption has increased rapidly among European firms, evidence on how equity markets respond to such announcements remains limited. This thesis examines stock market reactions to SBT announcements by European publicly listed firms between 2019 and 2024 and investigates whether market reaction depend on firms’ prior ESG performance and regional context. Using a market-model event study method, cumulative abnormal returns are estimated using multiple short-term event windows. To analyse cross-sectional heterogeneity, firms are grouped into high, medium, and low ESG groups based on the LSEG Combined Score, and regression analysis is utilized to explain variation in announcement returns. The results show that SBT announcements do not generate large or statistically significant average abnormal returns when firms are pooled together, suggesting limited incremental information content at the market level. However, cross-sectional evidence indicates that prior ESG performance does matter. Firms with stronger ESG performance experience more favourable abnormal returns, and in contrast low-ESG firms experience negative reactions in longer event windows. These findings are robust to firm controls and fixed effects. No systematic differences are observed between Nordic and other European firms after including firm characteristics. Overall, the evidence suggests that SBT announcements are not universally value-enhancing events. Instead, market reactions appear to depend on the credibility of the issuing firm’s prior sustainability performance. The results contribute to the climate finance literature providing evidence that voluntary science-based sustainability commitments are interpreted through a credibility perspective, particularly in regulated European environment where climate risk may already be partially priced.

Science Based Targets (SBT:t) on ulkopuolisesti validoituja, vapaaehtoisia yritysten ilmastositoumuksia, joilla yritykset vähentävät päästöjään linjassa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten tavoitteiden kanssa. SBT-sitoumusten käyttöönotto on lisääntynyt nopeasti eurooppalaisten yritysten keskuudessa, mutta empiirinen näyttö osakemarkkinoiden reaktioista tällaisiin vapaaehtoisiin julkistuksiin on edelleen vähäistä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Euroopassa pörssiyritysten markkinareaktioita Science Based Target -ilmoituksiin vuosina 2019–2024. Lisäksi tarkastellaan, riippuvatko markkinareaktiot yritysten historiallisesta ESG-suoriutumisesta ja alueellisista eroista Pohjoismaiden ja muiden Euroopan maiden välillä. Tutkimusmenetelmänä on markkinamalliin perustuva tapahtumatutkimus, jossa kumulatiiviset epänormaalit tuotot estimoidaan SBT-ilmoitusten ympärillä käyttäen lyhyitä eripituisia tapahtumaikkunoita. Markkinareaktioiden heterogeenisyyttä tarkastellaan jakamalla yritykset aiemman ESG-suoriutumisen perusteella korkeaan, keskitason ja matalan ESG-ryhmään LSEG ESG Combined Score -mittarin perusteella ja regressioanalyysillä selitetään tuottojen vaihtelua. Tulokset osoittavat, että SBT-ilmoitukset eivät tuota suuria tai tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja tuottoja, kun yrityksen tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Tulos viittaa siihen, että ilmoitusten lisäinformaatio on markkinatasolla rajallinen, eikä SBT-ilmoitukset ole yleisesti arvoa lisääviä tapahtumia. Markkinareaktiot näyttävät olevan riippuvaisia taustalla olevan yrityksen aiemmasta vastuullisuussuoriutumisen uskottavuudesta. Vahvan ESG-profiilin omaavat yrityksen kokevat suotuisampia epänormaaleja tuottoja, kun taas matalan ESG-tason yrityksillä havaitaan negatiivisia reaktioita erityisesti pidemmissä tapahtumaikkunoissa. Tulokset säilyvät samansuuntaisina, kun analyysissä kontrolloidaan yrityskohtaisia tekijöitä ja otetaan kiinteät vaikutukset huomioon. Pohjoismaiden ja muiden eurooppalaisten yritysten välillä ei havaita systemaattisia eroja, kun yrityskohtaiset ominaisuudet huomioidaan. Tutkimus täydentää ilmastoon liittyvää rahoituksen kirjallisuutta osoittaen, että tieteeseen perustuvia, validoituja ilmastositoumuksia tulkitaan markkinoilla uskottavuuden näkökulmasta erityisesti eurooppalaisessa säännellyssä toimintaympäristössä, jossa ilmastoriski saattaa jo osittain olla hinnoiteltu.