Äidin synnytyspelon yhteys vauvan negatiiviseen reaktiivisuuteen kuuden kuukauden iässä
| dc.contributor.author | Laine, Milja | |
| dc.contributor.department | fi=Psykologian ja logopedian laitos|en=Department of Psychology and Speech-Language Pathology| | |
| dc.contributor.faculty | fi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences| | |
| dc.contributor.studysubject | fi=Psykologia|en=Psychology| | |
| dc.date.accessioned | 2020-10-07T21:01:55Z | |
| dc.date.available | 2020-10-07T21:01:55Z | |
| dc.date.issued | 2020-09-16 | |
| dc.description.abstract | Synnytyspelko voi heikentää merkittävästi äidin raskaudenaikaista hyvinvointia ja haitata jopa synnytyksen kulkua, mutta sen yhteydestä lapsen kehitykseen ei tiedetä vielä paljoakaan. Aikaisemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että yleinen ahdistuneisuus ja raskauteen liittyvä ahdistus, jotka liittyvät usein synnytyspelkoon, ovat yhteydessä lapsen voimakkaampaan negatiiviseen tunnereaktiivisuuteen ja alhaisempaan itsesäätelyyn. Synnytyspelkodiagnoosien määrä on kasvussa. Onkin tärkeää, että synnytyspelon yhteyksiä lapsen kehitykseen selvitetään. Negatiivinen reaktiivisuus on varhainen temperamenttipiirre, jonka on havaittu olevan yhteydessä muun muassa lapsen myöhempään masennukseen, ahdistuneisuuteen, sekä tarkkaavuus- ja käytöshäiriöihin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, onko äidin synnytyspelolla yhteyttä lapsen negatiiviseen reaktiivisuuteen kuuden kuukauden iässä. Tämä tutkimus on osa Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimusta, jossa tutkitaan raskausajan olosuhteiden vaikutusta lapsen kehitykseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin äitien synnytyspelkoa, raskauteen liittyvää ahdistusta ja yleistä ahdistuneisuutta, sekä äitien IBQ-R-kyselylomakearvioita lapsen temperamentista kuuden kuukauden iässä. Tässä tutkimuksessa oli mukana 1917 lasta äiteineen. Tieto äidin synnytyspelkodiagnoosista saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansallisesta Syntyneiden lasten rekisteristä. Äidin raskauteen liittyvää ahdistusta mitattiin PRAQ-R2-kyselyllä ja yleistä ahdistuneisuutta SCL-kyselyllä. Tulokset osoittivat, että äidin synnytyspelkodiagnoosi ei ole yhteydessä lapsen negatiiviseen reaktiivisuuteen kuuden kuukauden iässä. Äidin raskauteen liittyvän ahdistuksen ja yleisen ahdistuneisuuden havaittiin olevan yhteydessä lapsen korkeampaan negatiiviseen reaktiivisuuteen. Tulos on synnytyspelkodiagnoosin saaneiden äitien kannalta huojentava uutinen. Tämä tutkimus antaa viitteitä siitä, että terveydenhuollossa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota ahdistusoireileviin äiteihin. | |
| dc.format.extent | 49 | |
| dc.identifier.olddbid | 167428 | |
| dc.identifier.oldhandle | 10024/150558 | |
| dc.identifier.uri | https://www.utupub.fi/handle/11111/12591 | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi-fe2020100778357 | |
| dc.language.iso | fin | |
| dc.rights | fi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.| | |
| dc.rights.accessrights | avoin | |
| dc.source.identifier | https://www.utupub.fi/handle/10024/150558 | |
| dc.subject | synnytyspelko, raskauteen liittyvä ahdistus, yleinen ahdistuneisuus, temperamentti, negatiivinen reaktiivisuus | |
| dc.title | Äidin synnytyspelon yhteys vauvan negatiiviseen reaktiivisuuteen kuuden kuukauden iässä | |
| dc.type.ontasot | fi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis| |
Tiedostot
1 - 1 / 1