Vahingonkorvaus ja kestävä yritystoiminta : yhtiön ja johdon vastuu yhtiön arvoketjussa ilmenneistä vahingoista

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan yhtiön ja sen johtoon kuuluvien henkilöiden vastuuta yhtiön arvoketjuissa ilmenneistä vahingoista. Pääpiste on kansallisen lainkäyttöalueen rajojen ulkopuolella, siis ulkomailla aiheutuneissa vahingoissa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ensinnäkin, millä edellytyksillä yhtiö tai sen johto ovat voimassa olevan kansallisen ja ylikansallisen oikeuden mukaan vahingonkorvausvastuussa ei-kestävällä liiketoiminnalla aiheutetuista vahingoista. Toiseksi tutkielmassa käsitellään vuoden 2022 Euroopan unionin direktiiviehdotusta yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta ja tuomia muutoksia vahingonkorvauskorvausoikeuteen.

Ensisijaisena tutkimusmenetelmänä on lainoppi. Tutkielmassa selvitetään oikeusnormien sisältöä tulkinnalla ja systematisoinnilla. Voimassa olevan oikeuden sisältöä on pyritty selvittämään ensisijaisesti kotimaisen ja ulkomaisen oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön avulla. Lähteinä on lisäksi käytetty virallisaineistoa – tärkeimpänä hallituksen esityksiä ja valtioneuvoston U-kirjelmiä.

Tutkielmassa päädytään siihen, että nykyinen oikeustila sekä yhtiön että sen johdon vastuiden kannalta on ainakin osittain epäselvä. Yhtiö voi nykyisellään olla vastuussa sen ylikansallisessa arvoketjussa aiheutuneesta vahingosta määräysvallan ja tosiasiallisen johtamisen perusteella tai jos sillä on ollut mahdollisuus hallita vahinkoriskiä. Yhtiön johdon vastuuta sääntelevät nykyiset osakeyhtiölain vahingonkorvaussäännökset puolestaan eivät ainakaan laajasti mahdollista ei-kestävällä liiketoiminnalla aiheutettujen vahinkojen korvaamista. Täysin poissuljettua se ei kuitenkaan ole, vaan korvausvastuu yhtiötä kohtaan on katsottava ainakin periaatteellisesti mahdolliseksi. Ulkomaille ulottuva johdon vahingonkorvausvastuu yritysvastuuvahingoista vaikuttaa nykyisellään epätodennäköiseltä. Euroopan unionin ehdotetun yritysvastuudirektiivin keskeisimpänä uudistuksena olisi yhtiön siviilioikeudellisessa vastuussa uusi huolellisuusvelvoitteeseen kytkeytyvä vastuuperuste ja selkeämpi lainvalintasääntö. Yhtiön johdon kannalta merkittävintä olisi direktiiviehdotuksesta johtuva velvollisuus ottaa johdon päätöksenteossa huomioon kestävyysnäkökohdat vahingonkorvausvastuun uhalla.