AVH-hälytysten osuvuus TYKS:ssä vuonna 2024

Abstract

Epäiltäessä akuuttia aivoverenkiertohäiriötä käynnistetään AVH-hälytys, jonka tarkoituksena on nopeuttaa diagnostiikkaa ja hoitoa minimoimalla viiveet kuvantamisessa ja muissa tutkimuksissa. Tässä opinnäytetyössä arvioidaan AVH-hälytysten diagnostista osuvuutta Tyksissä vuonna 2024. Tarkoituksena on selvittää, kuinka suurella osalla AVH-hälytyksenä kuvatuista potilaista todettiin akuutti aivoverenkiertohäiriö sekä mitkä olivat yleisimmät loppudiagnoosit. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, miten tulokset vertautuvat Tyksin aiempien vuosien (2015 ja 2019) tuloksiin. Aineisto koostui kaikista Tyksissä vuonna 2024 AVH-hälytyksenä kuvatuista potilaista (n=671). Tiedot kerättiin potilastietojärjestelmästä ajanjaksolla 9/2025-1/2026. Potilaat jaettiin loppudiagnoosin perusteella viiteen ryhmään: aivoinfarkti, TIA, ICH, SAV ja stroke mimic. Loppudiagnoosin lisäksi kerättäviä tietoja olivat potilaan ikä ja sukupuoli, omatoimisuus, kuvantamismenetelmä, hoito, hoitopaikka, toipuminen (modified Rankin Scale, mRS) sekä kuolleisuus. AVH-hälytyspotilaista 71,7 %:lla todettiin aivoverenkiertohäiriö. Potilaista 46,2 %:lla oli aivoinfarkti, 13,4 %:lla TIA, 9,8 %:lla ICH ja 2,2 %:lla SAV. Aivoinfarktin sairastaneista potilaista 57,1 % hoidettiin konservatiivisesti. Liuotushoidon sai yhteensä 35,2 % potilaista. Pelkkä liuotushoito annettiin 25,2 %:lle ja trombektomia 7,7 %:lle potilaista. 28,5 %:lla potilaista ei todettu aivoverenkiertohäiriötä. Yleisimmät stroke mimic -diagnoosit olivat epilepsia, migreeni, subduraalihematooma tai kontuusio sekä huimaus. AVH-hälytysten osuvuus Tyksissä vuonna 2024 oli 71,7 %, mikä on hieman parempi kuin vuosina 2015 (68,9 %) ja 2019 (69 %). Tämän lisäksi voitiin todeta, että MRI-kuvausten määrä on lisääntynyt aiemmasta, mikä on parantanut erityisesti stroke mimic -potilasryhmän diagnostista tarkkuutta. Lisäksi aivoinfarktin hoito konservatiivisesti DAPT-hoidolla on yleistynyt.