Pahoinvointi Euroopan hyvinvointivaltioissa

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee pahoinvoinnin kokemista eri Euroopan maissa. Tutkielman päämääränä on antaa tietoa siitä, mitkä yksilötason tekijät ovat yhteydessä pahoinvoinnin kokemiseen ja selvittää, löydetäänkö eroja eri Euroopan hyvinvointivaltiomallien välillä pahoinvoinnin kokemisen suhteen. Tavoitteeni on tarkastella hyvinvointia sen vastakohdan, eli koetun pahoinvoinnin mittareiden avulla. Näin selvitän, saadaanko pahoinvoinnin kautta hyvinvoinnista ja sen jakautumisesta samanlainen kuva kuin perinteisiä koetun hyvinvoinnin mittareita käyttämällä. Pahoinvointia arvioidaan tarkastelemalla yksilön psyykkisten oireiden kokemista viimeisen viikon ajalta. Psyykkisillä oireilla viittaan tuntemuksiin masentuneisuudesta, surullisuudesta, ahdistuneisuudesta ja saamattomuudesta.

Tutkielmani aineistona hyödynnän vuoden 2012 European Social Survey (ESS) -kyselytutkimusaineistoa. Kyselyssä kartoitetaan 15-vuotta täyttäneiden Euroopan maissa asuvien henkilöiden henkilökohtaista ja sosiaalista hyvinvointia. Aineisto on kerätty 29 maasta ja aineiston lopullinen otoskoko on 54 673 henkilöä. Tutkimusmenetelmänä käytän lineaarista monitasoista regressioanalyysia.

Tutkielman tulokset osoittavat, että pahoinvointia esiintyy eniten Itä-Euroopan maissa ja vähiten Pohjoismaissa. Tuloksista ilmenee, että pahoinvoinnin kokemiseen vaikuttavia yksilötason tekijöitä ovat korkea ikä, heikko taloudellinen tilanne, asuminen kumppanin tai lasten kanssa, vähäinen sosiaalinen kanssakäyminen, matala koulutusvuosien määrä ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jääminen. Tulokset lisäksi mukailevat aikaisempia tutki-muksia, joiden mukaan naiset ovat pahoinvoivempia kuin miehet. Tutkielman tulokset tukevat myös aikaisempia tutkimuksia siitä, että Pohjoismaissa hyvinvointi ja onnellisuus on korkeinta. Pahoinvointi on merkittävä ongelma monessa maassa ja toimia sen vähentämiseksi on erityisen tärkeää tehdä. Johtopäätös on, että pahoinvointi kuvaa koettua hvinvointia melko tarkasti. Kuva hyvinvoinnin jakautumisesta Euroopan maiden kesken ei muutu, vaikka tarkastelun pohjaksi otetaan pahoinvointia kuvaavat mittarit.