Miten terveyspolitiikka vaikuttaa terveyssosiaalityöhön? : Analyysi Petteri Orpon hallitusohjelman vaikutuksista terveyssosiaalityöhön asiakkaan, työntekijän ja profession näkökulmasta

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen sitä, millaisia vaikutuksia terveyspoliittisilla suunnitelmilla ja päätöksillä on terveyssosiaalityöhön. Tavoitteenani on selvittää, millaisia terveyspoliittisia tavoitteita Petteri Orpon hallitus (2023–2027) on asettanut, miten suunnitelmia on lähdetty edistämään erilaisten hankkeiden ja lakimuutosten kautta, ja miten suunnitelmat sekä päätökset vaikuttavat terveyssosiaalityöhön asiakkaiden, työntekijöiden ja profession näkökulmista.

Tutkimusaineistona ovat Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelma nimeltään “Vahva ja välittävä Suomi” sekä hallitusohjelman pohjalta muodostetut neljä erilaista hanketta ja seitsemän lakimuutosta, joita analysoin sisällönanalyysin avulla. Aineisto on kerätty julkisilta internetsivustoilta, ja analyysin keskiössä ovat aineiston terveyssosiaalityötä koskettavat teemat. Terveyspolitiikkaa sekä terveyssosiaalityötä lähestyn laaja-alaisesti sosiaalisesta näkökulmasta, muitakin aloja kuin vain terveydenhuoltoa tai erikoissairaanhoitoa koskevana. Tutkielmani viitekehys kytkeytyy terveyserojen ja terveyden edistämisen näkökulmiin sekä rakenteelliseen sosiaalityöhön.

Tutkimuksen tulokset rakentuvat kahden teeman ympärille, jotka ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen sekä taloudellisesti kestävä terveyden edistäminen. Hyvinvointiyhteiskunta pyritään säilyttämään uudistamalla sote-palveluiden saatavuutta sekä työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa, varmistamalla sote-ammattilaisten määrä ja työhyvinvointi sekä vahvistamalla hyvinvointialueiden valtion ohjausta ja kustannustehokkuutta. Kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia pyritään edistämään kustannusvaikuttavien ja ennaltaehkäisevien sote-palveluiden avulla sekä puuttumalla terveyden yksilöllisiin riskitekijöihin. Kuitenkin hallituksen harjoittama säästöpolitiikka näyttää kasvattavan, ei kaventavan, terveyseroja.

Tulokset osoittavat, että terveyspolitiikkaa ajavat ensisijaisesti talouteen kytkeytyvät tekijät, ja terveys sekä kustannukset kietoutuvat vahvasti yhteen. Terveyssosiaalityön asiakkaiden, työntekijöiden ja profession kannalta merkittävin osa terveyspoliittisista suunnitelmista sekä päätöksistä näyttää aiheuttavan haasteita. Käytettävissä olevat resurssit vähenevät, ja yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien ihmisten tilanne huononee. Tulosten mukaan vastuu terveydestä ja sen edistämisestä jakautuu sekä julkisille toimijoille että yksilöille itselleen. Terveyden sosiaalisten määrittäjien, sosiaalisten ongelmien ja sosiaalityön rooli terveyden osalta jää tuloksissa kapeaan rooliin taloudellisten tekijöiden ja terveydenhuollon korostuessa niiden sijaan.