ETEISVÄRINÄ JA ELEKTIIVINEN KARDIOVERSIO – TEHOKKUUS JA KOMPLIKAATIOT

dc.contributor.authorMäkäräinen, Marianne
dc.contributor.departmentfi=Lääketieteelliset oppiaineet|en=Faculty of Medicine|
dc.contributor.facultyfi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine|
dc.contributor.studysubjectfi=LL-tutkinto, syventävät opinnot|en=Advenced Studies in Medicine|
dc.date.accessioned2019-02-08T22:00:10Z
dc.date.available2019-02-08T22:00:10Z
dc.date.issued2018-09-13
dc.description.abstractTämän syventävän työn perustana on TYKS:n Sydänkeskuksen FinCV2-tutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin eteisvärinään (kesto >48h) tehtyjen elektiivisten kardioversioiden tehokkuutta (kardioversion epäonnistuminen ja eteisvärinän uusiutuminen) ja komplikaatioita (aivoinfarktit, vuodot ja nopeat/hitaat rytmihäiriöt). Tarkoituksena oli etsiä päätetapahtumille altistavia tekijöitä, sekä selvittää mm. pitäisikö elektiivisen kardioversion antikoagulaatiohoitoa tehostaa? Kardioversiossa eteisvärinä käännetään hallitulla DC sähköiskulla sinusrytmiin. Se on ollut laajassa käytössä jo yli 50 vuoden ajan. Yksi suurimmista kardioversion haasteista on ollut eteisvärinän suuri uusiutumistaipumus. Aiemmissa tutkimuksissa on löydetty huonosti johdonmukaisia ennustekijöitä, joilla uusiutumisriskiä voitaisiin arvioida. Kardioversion tärkein komplikaatio on tromboembolinen aivoinfarkti. Eteisvärinään liittyy jo itsessään suurentunut tromboembolian riski, mutta eritysesti kardioversion jälkeisenä kuukautena aivoinfarktiriski on suurentunut. FINCV2-tutkimus koostui 1342 potilaasta ja 1998 elektiivisestä kardioversiosta, jotka kerättiin 2003-2015 väliseltä ajalta. Tutkimusta varten kerättiin aineistoa retrospektiivisesti potilasasiakirjoista. Tutkimukseen sopivia potilailta ensisijaisesti seulottiin eteisvärinän ICD-10-koodin avulla (I48) ja NCSP-toimenpidekoodilla (TFP20). Seuloutuneiden potilaiden sairaushistoria, sekä seurantatiedot 30 päivän ajalta kardioversion jälkeen kerättiin manuaalisesti sairauskertomuksesta. Seuranta-ajalta kerättiin tiedot myös kuolemista, tromboembolisista tapahtumista ja vuotokomplikaatioista sekä sinusrytmin pysyvyydestä kardioversion jälkeen. Kardioversioista epäonnistui 15,2 % ja eteisvärinä uusiutui seuranta-aikana 32,4 %:lla. Seuranta-aikana todettiin kuusi (0,4 %) tromboembolista aivotapahtumaa, joista neljä (0,3 %) oli aivoinfarkteja ja kaksi (0,1 %) TIA-kohtauksia. Potilailla, joilla INR oli 2.0-2.4 kardioversion aikana, oli suurempi riski saada tromboembolinen komplikaatio kuin niillä, joilla INR oli korkeammalla tasolla (≥2.5). Voimakkaampi antikoagulaatiohoito eteisvärinän elektiivisen kardioversion aikana näyttäisi olevan yhteydessä pienempään tromboemboliariskiin.
dc.format.extent23
dc.identifier.olddbid163538
dc.identifier.oldhandle10024/146725
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/20426
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe201902084390
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/146725
dc.titleETEISVÄRINÄ JA ELEKTIIVINEN KARDIOVERSIO – TEHOKKUUS JA KOMPLIKAATIOT
dc.type.ontasotfi=Syventävien opintojen kirjallinen työ|en=Second Cycle degree thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Makarainen_Marianne_opinnayte.pdf
Size:
245.35 KB
Format:
Adobe Portable Document Format