Varhaiskasvatuksen henkilöstön ammatillinen kehittyminen ja työkyky : Tarkastelussa Kevan Julkisen alan työhyvinvointi 2022-tutkimus
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset26
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Työkyky, osaaminen ja ammatillinen kehittyminen ovat keskeisiä teemoja työelämän ja yhteiskunnan muuttuessa. Julkisen sektorin ammattialoista erityisesti varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointi sekä alan veto- ja pitovoima herättävät huolta laadukkaan varhaiskasvatuksen tulevaisuudesta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan varhaiskasvatuksen henkilöstön ammatillisen kehittymisen ja työkyvyn välistä yhteyttä. Työkyvyn moniulotteista ilmiötä tarkastellaan sekä fyysisestä että henkisestä näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään, miten osaaminen, työn organisointi, henkilöstöresurssit, työnantajan tuki, esihenkilötyö sekä työntekijän ikä ja työsuhteen laatu ovat yhteydessä työkykyyn, ammatilliseen kehittymiseen ja tyytyväisyyteen esihenkilön johtamistapaan.
Viime vuosina varhaiskasvatuksen henkilöstön työolot, työhyvinvointi ja työkyky sekä kokemukset työn ilosta ovat heikentyneet. Samanaikaisesti varhaiskasvatusta on toteutettava tehokkaammin ja laadukkaammin henkilöstövajeessa, vaikkakin resurssit ja palkkaus pysyvät ennallaan. Laadukas varhaiskasvatus rakentuu moniammatillisen henkilöstön osaamisesta, jatkuvasta oppimisesta ja ammatillisesta kehittymisestä. Moniammatillisessa tiimityöskentelyssä korostuvat myös kollegoiden ja esihenkilöiden tuen rooli.
Tutkimusaineistona käytettiin Kevan Julkisen alan työhyvinvointi 2022-tutkimusta. Tämän tutkielman kohderyhmä rajattiin kuntien järjestämän varhaiskasvatuksen työntekijöihin (n=217). Aineistoa analysoitiin määrällisin tutkimusmenetelmin hyödyntäen IBM SPSS Statistics 29 -tilasto-ohjelmaa.
Analyysin tulokset osoittivat, että varhaiskasvatuksen henkilöstö kokee sekä fyysisen että henkisen työkykynsä pääosin hyväksi, mutta lähes joka viides vastaaja arvioi työkykynsä heikoksi vähintään toisella osa-alueella. Työn vaatimuksia vastaava osaaminen oli selkeästi yhteydessä sekä fyysiseen että henkiseen työkykyyn. Sen sijaan hyvin organisoitu työ tai työyhteisön riittävä henkilöstömäärä eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä työkykyyn. Ammatillisen kehittymisen osalta suurin osa vastaajista koki saavansa työnantajaltaan kannustusta, eikä iällä tai työsuhteen laadulla ollut yhteyttä tähän kokemukseen. Esihenkilöiltä saatiin hieman enemmän tukea kuin työtovereilta, ja esihenkilön johtamiskäytännöt olivat selkeästi yhteydessä työntekijöiden tyytyväisyyteen. Ikä ja työsuhteen laatu eivät puolestaan olleet yhteydessä esihenkilön johtamiskäytäntöjen kokemiseen.