Luokanopettajan valmiudet oppilaan sosioemotionaalisten taitojen ja minäpystyvyyden tukemiseen

dc.contributorTurun yliopiston opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö. Kasvatustiede-
dc.contributor.authorPoikonen, Sara
dc.contributor.departmentfi=Opettajankoulutuslaitos|en=Department of Teacher Education|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede, OKL Rauma|en=Educational Sc.(Dep.of Teacher Education in Rauma)|
dc.date.accessioned2017-01-17T10:33:13Z
dc.date.available2017-01-17T10:33:13Z
dc.date.issued2017-01-17
dc.description.abstractSuomalaisten lasten kouluviihtyvyys on heikkoa kansainvälisten tutkimusten mukaan. Vuonna 2011 YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli Suomelle, että se kiinnittäisi enemmän huomioita lasten hyvinvointiin kouluissa. (Harinen & Halme 2012.) Kouluviihtyvyys kasvaa, kun oppilas tuntee itsensä osalliseksi, ymmärretyksi, arvokkaaksi ja pystyväksi. Tutkimus on ajankohtainen, koska perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaan peruskoulun tehtävänä on tukea lapsen sosiaalisten taitojen sekä terveen itsetunnon kehitystä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää luokanopettajan kokemuksia valmiuksistaan sellaisten oppilaiden sosioemotionaalisten taitojen sekä minäpystyvyyden tukemiseen, joilla on käyttäytymisen ja tunne-elämän haasteita. Tutkimuksen perusteella muodostui näkemys siitä, miten luokanopettaja kokee valmiutensa riittävän tukemiseen. Tarvittavien tietojen ja taitojen riittävyyttä tarkasteltiin tutkintokoulutuksen, lisäkoulutuksen sekä luonteen piirteiden perusteella. Tutkimus antoi tietoa myös tukitoimista ja niiden vaikutuksesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin opettajien kokemuksia, jolloin näkemys määrittyi fenomenologisen tieteenfilosofian mukaisesti. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta ja aineistonkeruumenetelmänä oli verkkokysely. Kvalitatiivisen tutkimusotteen tarkoituksena oli saada esiin henkilökohtaisia ja subjektiivisia kokemuksia, joiden perusteella löytyisi sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Verkkokysely toteutettiin Google Forms –palvelun avulla. Kysely sisälsi pakollisen koulutus- ja työkokemusvalikon lisäksi avoimia kysymyksiä, jolloin henkilökohtaiset kokemukset tulivat esille niin, ettei tutkija ollut etukäteen määritellyt vastauksen linjaa. Kyselyyn vastasi viisitoista (15) opettajaa, joista kaksitoista (12/15) oli luokanopettajaa ja kolme (3/15) oli erityisluokanopettajaa. Kahdella kolmasosalla (10/15) vastaajista oli yli viiden vuoden työkokemus ja kolmasosalla (5/15) oli alle viisi vuotta työkokemusta. Aineisto kerättiin keväällä 2016. Tutkimustulosten mukaan luokanopettajat haluaisivat koulutukselta enemmän tietoa sosioemotionaalisista vaikeuksista sekä oppilaan tukemisesta. Lisäksi olisi tärkeää, että opettaja itse aktiivisesti päivittäisi tietojaan ja kehittäisi taitojaan. Luokanopettajat kokivat, että sosioemotionaalisia taitoja tulee peruskoulussa harjoitella yhtä lailla kuin akateemisiakin taitoja. Myös oppilaan kannustamiseen ja rohkaisuun liittyvistä toimintavoista kaivattaisiin enemmän tietoa. Minäpystyvyyden tukeminen olisi opettajien mukaan tärkeää oppilaan oppimismotivaation ylläpitämisessä. Tukemisen taitoja tarvitaan ja opettajat kokivat, että tukitoimilla on ollut positiivinen vaikutus oppilaisiin.-
dc.description.notificationSiirretty Doriasta
dc.format.contentabstractOnly
dc.identifier.olddbid146596
dc.identifier.oldhandle10024/130636
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/4875
dc.language.isofi-
dc.language.isofin
dc.publisherfi=Turun yliopisto|en=University of Turku|-
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/130636
dc.titleLuokanopettajan valmiudet oppilaan sosioemotionaalisten taitojen ja minäpystyvyyden tukemiseen-
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot