Ulkomaisten kiinteistörahastojen verokohtelu Suomessa
Ladataan...
981.62 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten ulkomaisia kiinteistörahastoja kohdellaan
verotuksellisesti Suomessa ja miten Suomi pyrkii vahvistamaan verotusoikeuttaan Suomessa olevan
kiinteän omaisuuden luovutuksesta saatuihin voittoihin. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkastellaan
tarkemmin TVL 20 a §:n mukaisten kotimaisiin kiinteistöerikoissijoitusrahastoihin rinnastuvien
ulkomaisten erikoissijoitusrahastojen verovapauden edellytyksiä.
Näiden kysymysten selvittämiseksi tutkielmassa selvitetään ensinnäkin yksityisoikeudellinen sääntely,
jonka puitteissa rahastot toimivat. Kiinteistöihin sijoittavia rahastoja voidaan perustaa useammissa
erilaisissa oikeudellisissa muodoissa. Suomessa näitä oikeudellisia muotoja on lähtökohtaisesti kolme,
jotka ovat osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö ja erikoissijoitusrahasto. Oikeudellisen muodon valintaan
vaikuttavat oikeudelliseen muotoon kohdistuva yksityisoikeudellinen sääntely sekä verotus.
Tutkielmassa käsitellään lisäksi ulkomaisia toimijoita, kuten rahastoja, koskevaa verosääntelyä.
Ulkomaiset rahastot katsotaan Suomessa lähtökohtaisesti rajoitetusti verovelvollisiksi, jolloin ne ovat
velvollisia suorittamaan Suomeen veroa ainoastaan Suomesta saamastaan tulosta. Suomesta saadusta
tulosta säädetään TVL 10 §:ssä. Kiinteistörahastojen osalta relevantteja tuloja ovat muun muassa
kiinteistöstä saatu vuokratulo sekä kiinteistön luovutuksesta saatu luovutusvoitto. Aiemman
oikeustilan aikaan kuitenkaan välillisesti omistettujen kiinteistöjen luovutuksesta saatu luovutusvoitto
ei ollut Suomesta saatua tuloa. Näin ollen, mikäli rajoitetusti verovelvollinen toimija omisti Suomesta
kiinteää omaisuutta välillisesti esimerkiksi osakeyhtiön kautta, ei tämän yhtiön luovutuksesta saatu
luovutusvoitto ollut Suomesta saatua tuloa. Vuonna 2023 voimaan tullut TVL 10 §:n 10 a kohta on
kuitenkin muuttanut tätä tilannetta säätämällä myös välillisistä luovutuksista saadut luovutusvoitot
Suomesta saaduksi tuloksi. Edellä mainittua muutosta rajoittavat kuitenkin osa Suomen solmimista
verosopimuksista, jotka estävät kiinteistöjen välillisistä luovutuksista saadun luovutusvoiton
verottamisen Suomessa. Suomi kuitenkin pyrkinee jatkossa saamaan kyseisen mahdollisuuden
verottaa myös välillisiä kiinteistöluovutuksia. Ulkomaisten rahastojen verokohteluun vaikuttaa
olennaisesti se, mihin oikeudelliseen muotoon ne klassifioidaan eli rinnastetaan. Ulkomaiset rahastot
rinnastetaan niiden ominaisuuksien perusteella joko osakeyhtiöihin, yhtymiin tai sijoitusrahastoihin tai
erikoissijoitusrahastoihin. Ulkomaisia rahastoja perustetaan niiden sääntöjen perusteella, mihin
oikeudelliseen muotoon ne on rinnastettu.
Tutkielman lopussa pyritään arvioimaan TVL 10 §:n 10 a kohdan vaikutuksia ulkomaisten
kiinteistörahastojen verokohteluun sekä lakiuudistuksen yhteensopivuutta TVL 20 a §:n taustalla
olevien tavoitteiden kanssa.
Tutkielma on menetelmältään lainopillinen ja tutkielmassa esitetään voimassa olevien oikeussääntöjen
ja oikeustieteessä yleisesti hyväksyttyjen laintulkintamenetelmien perusteella näkemyksiä muun
muassa sen puolesta, että TVL 20 a §:n verovapaussäännös yhdessä TVL 10 § 10 a kohdan kanssa voi
johtaa rahastorakenteiden osalta verovaikutusten kertaantumiseen ja näin ollen rahastorakenteiden
verotehokkuuden heikkenemiseen.