Etätyön vaikutus konsultoinnin toteuttamiseen : haastattelututkimus suomalaisessa konsultointiyrityksessä

Abstract

Etätyö on yleistynyt työn muotona asteittain jo jonkin aikaa. Keväällä 2020 alkanut koronakriisi on kuitenkin aiheuttanut globaalilla tasolla hyppäyksellisen muutoksen työtavoissa. Koronaviruksen leviämisen estämiseksi on linjattu monia rajoituksia ja suosituksia, joista yksi on etätyösuositus. Etätöihin on Suomessa viruksen leviämisalueilla kannustettu kaikkia sellaisia henkilöitä, joiden työnkuva mahdollistaa etätyöt. Etätyön määrä on kasvanut runsaasti ja yleistynyt monilla aloilla, ja tällä on ollut monenlaisia vaikutuksia.

Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida, onko etätöihin siirtymisellä ollut vaikutuksia konsultoinnin toteuttamiseen. Aihetta tutkittiin yleisellä tasolla, sekä erityisesti konsultointiprosessin sekä tiedonjaon kannalta. Tiedonjakoa tarkasteltiin tässä tutkielmassa konsulttien sisäisen, sekä konsulttien ja asiakkaiden välisen tiedonjaon kannalta. Tutkielmaa varten toteutettiin neljä teemahaastattelua case-yrityksessä. Case-yritys on suomalainen konsultointiyritys, joka tuottaa teknologian tukemia Corporate Performance Management -ratkaisuja. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin ja haastatteluista saatua tietoa analysoitiin edelleen suhteessa tutkielman teoriapohjaan. Tutkimusprosessi oli iteratiivinen ja teorian ja empirian välillä oli paljon vuorovaikutusta jo haastatteluiden toteutusvaiheessa. Haastattelutulokset auttoivat täsmentämään työn teoreettista näkökulmaa.

Haastatteluiden perusteella havaituissa konsultointiprosessin vaiheissa ja kirjallisuudessa esitettyjen kahden konsultointiprosessin vaiheissa oli paljon yhtäläisyyksiä. Case-yrityksen ja aihepiirin kirjallisuuden konsultointiprosessit muistuttivatkin pitkälti toisiaan. Etätöillä ei ollut konsultointiprosessin rakenteeseen merkittävää vaikutusta, mutta muutoksia oli havaittavissa muun muassa palaverikäytännöissä sekä varsinkin epämuodollisessa yhteydenpidossa, jonka määrän koettiin vähentyneen merkittävästi. Yhteydenoton kynnys koettiin suuremmaksi etäyhteyksien välityksellä ja tämä, sekä epämuodollisen yhteydenpidon lasku koettiin ongelmalliseksi. Etätöihin siirtymisellä koettiin olevan suuri merkitys juuri tiedonjaon kannalta, erityisesti uuden työntekijän näkökulmasta Lisäksi etätöillä koettiin olevan vaikutuksia myös palautekäytäntöihin ja erityisesti muutos nähtiin palautteen vähentymisessä nonverbaalin palautteen puuttumisen vuoksi. Haastatteluiden perusteella tuli vahva näkemys siitä, että perinteiseen työskentelyyn palataan ainakin osittain tilanteen sen salliessa.