Toiminnanohjaustehtävissä suoriutumisen yhteys vanhempien arvioon toiminnanohjausvaikeuksista 5-vuotiailla lapsilla

Abstract

Tässä tutkielmassa tutkittiin lasten toiminnanohjaustehtävissä suoriutumisen yhteyttä vanhempien arvioimiin toiminnanohjausvaikeuksiin lasten ollessa viiden vuoden ikäisiä. Tutkimusaineistoon sisällytettiin kaikki lapset, jotka olivat osallistuneet FinnBrain-seurantatutkimuksen kehityspsykologisen osatutkimuksen neuropsykologiseen tutkimuskäyntiin 5-vuotiaina, ja joiden vanhemmat olivat täyttäneet lapsen toiminnanohjausvaikeuksia arvioivan Behavior Rating Inventory of Executive Functions, Second Edition (BRIEF2) -kyselylomakkeen. Tutkielmassa hyödynnettävän aineiston koko oli 545. Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhempien arvion sekä toiminnanohjaustehtävissä suoriutumisen yhteyttä yleisen toiminnanohjauksen osalta sekä erikseen toiminnanohjauksen osa-alueista inhibition ja työmuistin osalta. Lasten toiminnanohjausta arvioitiin viidellä toiminnanohjaustehtävällä. Toiminnanohjaustehtävistä muodostettiin keskiarvomuuttujat yleisen toiminnanohjauksen sekä inhibitio- ja työmuistitehtävien osalta. Lisäksi vanhemmat arvioivat lastensa arjessa esiin tulevia toiminnanohjausvaikeuksia BRIEF2-kyselylomakkeella, josta tarkasteltiin yleispistemäärää (engl. global executive composite, GEC) sekä inhibition ja työmuistin osa-alueita. Lisäksi tarkasteltiin selittävätkö tutkimukseen valitut taustamuuttujat toiminnanohjaustehtävien ja vanhempien arvion yhteyttä. Lasten suorittamista toiminnanohjaustehtävistä muodostettujen keskiarvojen ja vanhempien arvioimien arjen toiminnanohjausvaikeuksien välillä löydettiin yhteys kaikilla tarkastelluilla osa-alueilla ja yhteys säilyi, kun taustamuuttujien vaikutus kontrolloitiin. Mitä paremmin lapsi pärjäsi toiminnanohjaustehtävissä, sitä vähemmän vanhemmat olivat arvioineet lapsella olevan arjen toiminnanohjausvaikeuksia. Tutkimus tuo tärkeää lisäymmärrystä aiheeseen, jonka aiemmat tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Aiemmissa tutkimuksissa yhteyttä BRIEF:n ja toiminnanohjaustehtävien välillä ei ole useinkaan havaittu. Aiemmat tutkimukset poikkeavat kuitenkin tästä tutkielmasta muun muassa otoskokonsa, tutkittavien iän ja toiminnanohjaustehtävien osalta. Lisäksi aiemmissa tutkimuksissa on keskitytty tarkastelemaan erilaisia kliinisiä ryhmiä ja yhteyden arvioinnissa on käytetty pitkälti yksittäisiä toiminnanohjaustehtäviä. Tässä tutkimuksessa havaittua yhteyttä selittää todennäköisesti se, että tässä tutkimuksessa tarkasteltiin toiminnanohjausta aiempaa laajemmin ja monipuolisemmin sekä huomioitiin taustamuuttujat aikaisempaa kattavammin.