Avopuolisoiden keskinäinen jäämistösuunnittelu
800.17 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset742
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Avoliitot ovat yleistyneet Suomessa merkittävästi ja vakiinnuttaneet asemansa perinteisen avioliiton
rinnalla. Avoliitot kestävät myös aiempaa kauemmin, jopa läpi elämän, minkä lisäksi avopuolisoiden
omistussuhteet ovat muuttuneet avioliitonomaisiksi. Avoliittoja on säännelty Suomessa lailla
avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta vuodesta 2011 alkaen. Tässä tutkielmassa perehdytään
avopuolison perhevarallisuus- ja jäämistöoikeudelliseen asemaan voimassa olevan oikeuden mukaisesti.
Tarkoituksena on selvittää, kuinka avopuolisot, joilla on rintaperillisiä, voivat tehdä keskinäistä,
avoleskeksi jäävän asemaa turvaavaa jäämistösuunnittelua. Tutkielmassa selvitetään, mitkä tekijät
vaikuttavat avopuolison perhevarallisuusoikeudellisen aseman muotoutumiseen, millainen avopuolison
perintöoikeudellinen asema on ja millaisia jäämistösuunnittelun välineitä avopuolisoilla on
käytettävissään. Lisäksi tutkitaan, millainen avoleskeksi jäävän asema on Suomeen verrattuna muissa
Pohjoismaissa. Vertailukohteina ovat Ruotsi ja Norja. Tutkielma on toteutettu lainopillista metodia eli
oikeusdogmatiikkaa hyödyntäen. Lainoppia tukevina metodeina on lisäksi hyödynnetty
oikeushistoriallista ja oikeusvertailevaa tutkintaotetta.
Tutkielma osoittaa, että voimassa oleva lainsäädäntömme ei tarjoa avopuolisolle juurikaan suojaa
avoliiton päättyessä eroon tai avopuolison kuolemaan. Avopuolisoiden omistussuhteet ratkaistaan
pääsääntöisesti nimiperiaatteen mukaisesti, eikä avopuolisoiden välillä suoriteta omaisuuserien tasausta
aviopuolisoiden tapaan. Avopuolisolle ei anneta lainsäädännössämme myöskään perintöoikeutta ensiksi
kuolleen avopuolison jälkeen. Avoleski ei saa myöskään pitää esimerkiksi yhteistä kotia ja sen
tavanomaista koti-irtaimistoa jakamattomana hallussaan. Mikäli avopuolisot haluavat turvata
avoleskeksi jäävän asemaa, on heidän turvauduttava jäämistösuunnittelun välineisiin. Avopuolisot
voivat toteuttaa toistensa asemaa turvaavia oikeustoimia jo elinaikaan. Tällaisia ovat esimerkiksi lahjat
ja avopuolisoiden väliset sopimukset. Näiden lisäksi avopuolisot voivat turvata nimenomaan
avoleskeksi jäävän asemaa testamentin ja henkivakuutuksen avulla. Oikeusvertailu Pohjoismaiden
välillä osoittaa, että Suomessa avopuolisolle tarjotaan kaikista vähiten suojaa suoraan lainsäädännön
nojalla.
Avoliittojen yleistyvä kehityslinja nostaa esiin kysymyksen siitä, onko nykyinen avoliittojen
oikeudellinen sääntely riittävää. Kun yhä useampi pariskunta elää avoliitossa, koskevat nämä säännökset
yhä useampia henkilöitä. Erityisesti avolesken riskialtis asema voi käytännössä osoittautua monelle
tuntemattomaksi. Tästä syystä voidaan pohtia, onko avoliittojen sääntelyn taustalla vahvasti arvostettu
yksilön valinnanvapaus tärkeämpi kuin heikomman osapuolen suojaamisen tarve.
Avainsanat: avoliitto, avopuoliso, avoliittolaki, nimiperiaate, hyvitys, jäämistösuunnittelu, lahja,
testamentti, henkivakuutus