Algoritminen päätöksenteko verotusmenettelyssä ja verovelvollisen oikeusturva

Abstract

Algoritminen päätöksenteko on tuonut uusia mahdollisuuksia hallintotoiminnan järjestämisen kannalta, mutta valtiosääntöisestä näkökulmasta siitä on esitetty myös kriittisiä huomioita. Algoritmista päätöksentekoa käytetään niin yksityisten toimijoiden kuin viranomaistenkin keskuudessa, ja päätöksillä on suuri vaikutus yksilön oikeuksiin. Suomessa julkishallinnon osalta Verohallinto on ollut automaation käyttöönoton etujoukoissa, ja algoritminen päätöksenteko on ottanut askeleita usean vuosikymmenen ajan. Kysymys algoritmisen päätöksenteon lainmukaisuudesta ei ole uusi, mutta se nousi uudelleen ajankohtaiseksi eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen 20.11.2019 tekemän ratkaisun johdosta, jossa todettiin, ettei Verohallinnon automatisoitu päätöksentekomenettely täytä perustuslain vaatimuksia sääntelypohjan puutteellisuuksien vuoksi. Tässä tutkielmassa syväluodataan kyseistä apulaisoikeusasiamiehen ratkaisua, ja tutkielmalla on kaksi tutkimuskysymystä. Ensimmäinen niistä on kartoittaa, miten verovelvollisen oikeusturva toteutuu verotusmenettelyssä käytettävässä algoritmisessa päätöksenteossa, ja minkälaisin suojatoimin sitä tulisi turvata. Toiseksi pyritään selvittämään, miten algoritmisessa päätöksentekomenettelyssä syntynyt päätös tuottaa yksityiselle oikeussubjektille luottamuksensuojaa, joka on yksi PL 21 §:ssä säädetystä oikeusturvasta johdettavissa oleva elementti. Tutkielman metodi on lainopillinen, ja se sijoittuu valtiosääntöoikeuden alalle. Koska kysymyksenasettelu kohdistuu verotusmenettelyyn, tutkielmassa käsitellään myös hallinto- ja vero-oikeudellista tematiikkaa. Tutkielman tulosten osalta voidaan sanoa, että verovelvollisen oikeusturvassa on vallitsevissa sääntelyoloissa tiettyjä puutteellisuuksia, joihin muun muassa tällä hetkellä vireillä oleva automaattista päätöksentekoa koskevan hallinnon yleislainsäädännön valmisteluhanke tuonee aikanaan vastauksia. Verovelvollisten oikeusturvan suojatoimista olennaisin on lain tasoinen sääntely, josta ilmenee muun ohella, miten asiat valikoituvat automaattisessa päätöksenteossa ratkaistavaksi ja miten toteutuu päätöksentekoon liittyvien algoritmien julkisuus. Verovelvollisen tulee myös pystyä arvioimaan ratkaisun oikeellisuutta ja muutoksenhaun tarvetta, joka asettaa vaatimuksia päätöksen sisällölle. Myös algoritmisen päätöksentekojärjestelmän arkkitehtuuri ja tekninen toteutus osaltaan vaikuttavat siihen, millaisia suojatoimia vaaditaan. Luottamuksensuojan saaminen edellyttää viranomaisen samassa asiassa aiemmin annettua nimenomaista ratkaisua, jota Verohallinnon algoritminen päätöksentekojärjestelmä nykymuodossaan ei yksinään tuota. Lisäselvitystä vaativa seikka olisi, voisiko koneoppimiseen perustuva algoritminen päätöksentekojärjestelmä tehdä verovelvollisen tilanteesta sellaisia analyysejä ja nimenomaisia kannanottoja, joiden perusteella luottamuksensuoja voisi tulla kysymykseen.