Monisärmäinen punainen historia – 100 vuotta punaisten historiakulttuuria

dc.contributor.authorLintunen Tiina
dc.contributor.authorHeimo Anne
dc.contributor.organizationfi=kulttuurien tutkimus|en=Study of Cultures|
dc.contributor.organizationfi=poliittinen historia|en=Contemporary History|
dc.contributor.organization-code1.2.246.10.2458963.20.15051118915
dc.contributor.organization-code1.2.246.10.2458963.20.43116527656
dc.converis.publication-id66485878
dc.converis.urlhttps://research.utu.fi/converis/portal/Publication/66485878
dc.date.accessioned2026-01-21T13:43:13Z
dc.date.available2026-01-21T13:43:13Z
dc.description.abstract<p><em>Katsausartikkelissa tarkastellaan, miten Suomen sisällissodan hävinneen puolen rooli sodassa, kokemukset ja muistaminen on huomioitu suomalaisessa yhteiskunnassa eri aikakausina. Aihetta lähestytään kolmesta näkökulmasta. Ensimmäiseksi tarkastelun kohteena on punaisten huomioiminen historiantutkimuksessa ja kouluopetuksessa. Toiseksi tutkitaan, miten punaisten kokemuksia on käsitelty taiteissa, kuten kirjallisuudessa, elokuvissa ja näytelmissä. Kolmanneksi pohditaan, miten punaisia on muistettu, niin julkisesti kuin yksityisesti. Artikkelin keskeisiä työkaluja ovat historiapolitiikan, muistin politiikan, historiakulttuurin ja historiatietoisuuden käsitteet. Sisällissotaa koskevassa historian tuottamisessa historiapolitiikka on aina läsnä, kun päätetään, millaiset tulkinnat historiantutkimuksessa ja kulttuurissa ovat kulloinkin hyväksyttäviä. Vuoden 1918 jälkeen nämä tulkinnat olivat voittajien sanelemia, mikä on universaali ilmiö. Samoin sodan jälkeen punaisia kohtaan harjoitettiin vahvaa muistin politiikkaa. Hävinneitä ei kirjoitettu mukaan kansalliseen kertomukseen tasavertaisina kansalaisina, ja myös heidän oikeuttaan harjoittaa julkista muistamista rajoitettiin. Historian käyttö oli selkeää vallankäyttöä. Sisällissodan jälkeen voittajapuoli hallitsi sodan julkista muistamista vuosikymmenten ajan ja häviäjien oli tyydyttävä muistelemaan omia menetyksiään yksityisesti perheen, työyhteisön tai työväenliikkeen keskuudessa. Tänä päivänä tilanne on kääntynyt melkeinpä vastakkaiseksi. Valkoisten perintöä ylläpitäviä järjestöjä ja yhdistyksiä on edelleen olemassa useita kymmeniä, mutta vaikka punaisilla ei vastaavia järjestöjä enää ole, punaisten kokemusten käsittely on näkyvämpää kuin valkoisen puolen. Tämä näkyi erityisen hyvin muistovuonna 2018, jolloin punaisten kokemuksia käsiteltiin monipuolisesti eri yhteyksissä. Sisällissodan kokeneiden sukupolvi on kuollut, mutta ylisukupolvinen muistaminen jatkuu vahvana ja näkyy eri tavoin niin taiteissa kuin muissa yhteyksissä.</em><br></p>
dc.format.pagerange30
dc.format.pagerange55
dc.identifier.eissn1458-1396
dc.identifier.olddbid213287
dc.identifier.oldhandle10024/196305
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/55179
dc.identifier.urlhttps://doi.org/10.37449/ennenjanyt.108036
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2021100750373
dc.language.isofi
dc.okm.affiliatedauthorHeimo, Anne
dc.okm.affiliatedauthorLintunen, Tiina
dc.okm.discipline615 History and archaeologyen_GB
dc.okm.discipline616 Other humanitiesen_GB
dc.okm.discipline615 Historia ja arkeologiafi_FI
dc.okm.discipline616 Muut humanistiset tieteetfi_FI
dc.okm.internationalcopublicationnot an international co-publication
dc.okm.internationalityDomestic publication
dc.okm.typeA2 Scientific Article
dc.publisher.countryFinlanden_GB
dc.publisher.countrySuomifi_FI
dc.publisher.country-codeFI
dc.relation.doi10.37449/ennenjanyt.108036
dc.relation.ispartofjournalEnnen ja nyt : Historian tietosanomat
dc.relation.issue4
dc.relation.volume21
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/196305
dc.titleMonisärmäinen punainen historia – 100 vuotta punaisten historiakulttuuria
dc.year.issued2021

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
108036-Artikkelin teksti-205388-1-10-20210824(1).pdf
Size:
459.54 KB
Format:
Adobe Portable Document Format
Description:
Publisher's pdf