Teknologia-avusteinen käänteinen opetus matematiikassa

Abstract

Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa on lisääntynyt ja opetuksen modernisoimiseen panostetaan Opetushallituksenkin toimesta. Vaikka Suomi on edelleen korkealla koulutusta mitattaessa, on sijoitus matalampi, kuin aikaisempina vuosina. Parannuksia on pyritty tekemään paitsi uutta teknologiaa hyödyntämällä, myös uudenlaisilla opetustavoilla. Käänteinen opetus on yksi trendi, joka on herättänyt keskustelua ja kiinnostusta. Opetustapaan sopii luontevasti teknologian hyödyntäminen ja integroiminen osaksi opetusta, esimerkiksi opetusvideoiden avulla. Käänteisessä opetuksessa oppiminen muuttuu merkittävästi opiskelijalähtöisemmäksi, kun opiskelijat joutuvat itseohjautuvasti opiskelemaan asian tarjottujen materiaalien avulla ja yhteistä luokka-aikaa käytetään yhdessä harjoitteluun opettajan monologiluennoinnin sijaan. Opetustavan positiivisesta vaikutuksesta oppimiseen on tehty useita tutkimuksia ulkomailla, mutta Suomessa sitä on tutkittu vähäisesti.

Tämä tutkielma selvittää, miten teknologiatuettu käänteinen opetus pitkän matematiikan kolmella kurssilla vaikutti opiskelijoiden oppimistuloksiin verrattuna perinteiseen opetustapaan. Opetusmenetelmien vaikutusta oppimistuloksiin selvitettiin alkutestin ja kurssikokeen arvosanan avulla. Lisäksi käänteisen opetuksen ryhmille teetetyn loppukyselyn avulla selvitettiin opiskelijoiden omien kokemusten pohjalta yhteyksiä esimerkiksi siihen, miten opiskelijoiden oma kokemus käänteisen opetuksen toimivuudesta on yhteydessä laskettujen harjoitustehtävien määrään. Tutkimukseen osallistui kolmen kurssin aikana yhteensä neljä käänteisen opetuksen ryhmää ja neljä perinteisen opetuksen ryhmää.

Tutkimuksen tulokset eivät antaneet yksiselitteistä vastausta siihen, kumpi opetusmenetelmistä tuottaa parempia oppimistuloksia. Tilastollisesti merkitsevä ero tuloksissa tuli vain toisen kurssin kohdalla käänteisen opetuksen eduksi, kun ensimmäisellä ja toisella kurssilla perinteisen ja käänteisen opetustavan ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa tuloksissa. Loppukyselyn pohjalta saatiin selville esimerkiksi se, että käänteisen opetustavan hyväksi kokeneet opiskelijat laskivat enemmän harjoitustehtäviä ja se, että pojat kokivat opetustavan enemmän oppimista edistäväksi ja motivoivammaksi kuin tytöt.