Mikropalvelut ja monoliittinen arkkitehtuuri web-kehityksessä

Abstract

Mikropalveluarkkitehtuuri on vakiinnuttanut asemansa yhtenä keskeisenä lähestymistapana web-pohjaisten sovellusten kehityksessä. Perinteiseen monoliittiseen arkkitehtuuriin perustuvan sovelluksen kehitys ja käyttöönotto on yksinkertaista, mutta sovelluksen kasvaessa saatetaan kohdata esimerkiksi skaalautuvuus- ja ylläpito-ongelmia. Mikropalveluilla pyritään ratkaisemaan monoliittisen arkkitehtuurin haasteita jakamalla sovellus useisiin itsenäisiin palveluihin. Toisaalta se monimutkaistaa järjestelmää ja tuo mukanaan omat haasteensa. Tässä tutkielmassa pyritään kirjallisuuskatsauksen keinoin esittelemään kummankin arkkitehtuurimallin ominaispiirteitä ja selvittämään näiden kahden lähestymistavan hyötyjä ja haasteita. Tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva siitä, miten ne eroavat toisistaan muun muassa kehityksen, ylläpidon ja suorituskyvyn näkökulmasta. Lisäksi pyritään tunnistamaan tilanteita, joissa tietyn arkkitehtuurimallin valinta voisi olla perusteltua. Kirjallisuudessa esitettyjen tulosten ja näkökulmien perusteella päätellään, että mikropalvelut voivat helpottaa erityisesti suurten järjestelmien ja niitä kehittävien organisaatioiden hallintaa. Toisaalta monoliittisen arkkitehtuurin yksinkertaisuus on eduksi tilanteissa, joissa sovelluksen jako mikropalveluiksi ei ole välttämätöntä. Arkkitehtuurimallin valinta tulisi näin ollen tehdä aina tapauskohtaisesti.