Hallinnollisten seuraamusten ja rikosoikeudellisen rangaistuksen suhde ympäristörikosoikeudessa ne bis in idem -kiellon näkökulmasta

Abstract

Tutkielman teemana on Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklan mukai- sen ne bis idem -kiellon soveltamisala ympäristörikosoikeuden kontekstissa. Kahden tuomio- istuinlinjan mallissa samat tosiseikat voivat tulla käsiteltäväksi kahteen kertaan. Tutkielmassa tutkitaan hallinto-pakkouhkien – teettämis- ja keskeyttämisuhan ja uhkasakon – sekä meren- kulun ympäristönsuojelu-lain öljypäästömaksun ja jätelain laiminlyöntimaksun sisältöä ja mää- räämismenettelyitä suhteessa ympäristön turmelemisesta syyttämiseen ja rangaistuksen tuo- mitsemiseen. Kansallisen prosessisään-telyn näkökulmasta kyse on tuomion negatiivisen oi- keusvoimavaikutuksen ja vireilläolovaikutuksen ulottuvuudesta.

Hallintopakkouhkien osalta havaitaan, ettei ne bis in idem -estevaikutus aktivoidu teettämis- ja kes-keyttämisuhkien kohdalla. Päävelvoitteen tehosteeksi asetettu uhkasakko sen sijaan voi rikkoa ne bis in idem -kieltoa, milloin ympäristön turmelemista koskevan syytteen teonkuvaus perustuu teon teke-miseen yksittäistapauksessa annetun määräyksen vastaisesti. In casu -luon- teen vuoksi käsiteltyjen oikeustapausten osalta ei voida esittää, että hallintopakko laajassa mie- lessä olisi ongelmallinen ne bis in idem -kiellon näkökulmasta. Hallinnollisten rangaistusmak- sujen osalta erityisesti öljypäästömaksu sanktioluonteensa ja määräämismenettelyihin liitty- vien haasteidensa osalta rikkoo ne bis in idem -kieltoa. Jätelain laiminlyöntimaksun osalta huo- mio voidaan kiinnittää maksun uudelleen määräämiseen.

Tutkielman keskeisistä lähteistä voidaan mainita Leila Suvantolan artikkeli Ne bis in idem - kielto ja itsekriminointisuoja – johdatus hallintopakkoprosessin ja rikosprosessin leikkauspin- nalle; Bastiaan van Bockelin väitöskirja Ne bis in idem principle in EU law; Juho Heiskalan kirja Veronkorotus ja ne bis in idem; Dan Helenius artikkeli Ne bis in idem -kiellon ongelma- kohdat viimeaikaisen oikeus-käytännön valossa ja Mikko Vuorenpään Lakimies -lehdessä jul- kaistu veronkorotus – veropetos –relaatiota käsittelevä artikkelisarja. Ympäristöllisen vaikut- tavuuden näkökulmasta lainsäädännön tulee antaa viranomaisille riittävät toimivaltuudet, mutta toisaalta on pidettävä kiinni keskeisistä prosessuaalisista periaatteista ja oikeusturvavaa- timuksista. Tästä syystä voidaan suosittaa, että lainsäätäjä tarkastelisi kokonaisvaltaisemmin hallinnollisen sanktioinnin edellytyksiä ja kunkin vaihtoehdon yleispreventiivistä tehoa.