Investointipäätöksenteon rationaalisuus kuntakontekstissa – Case-tutkimus suomalaisessa kunnassa

Abstract

<p>Investointipäätöksentekoa on tutkittu paljon. Kirjallisuus on pääosin keskittynyt taloudellisen informaation, kuten investointilaskelmien, käyttöön investointien analyysissa. Investointipäätöksenteon taloudellisia ja ei-taloudellisia tekijöitä yhdistävä sekä niiden vuorovaikutusta käsittelevä tutkimus on vähäistä. <br /><br />Aikaisemmin yleinen käsitys on ollut, että julkinen investointipäätöksenteko on suurelta osin rationaalinen prosessi. Sittemmin on esitetty, että kuntasektorilla lopulliset päätökset mukailevat enemmän muita rationaalisuuden malleja kuin perinteistä rationaalisuutta. Investointipäätöksenteon rationaalisuuden ilmeneminen on monimuotoinen prosessi, johon vaikuttaa useita erilaisia taloudellisia ja ei-taloudellisia tekijöitä sekä toimijoita. <br /><br />Tässä tutkimuksessa analysoidaan investointipäätöksenteon rationaalisuuden ilmenemistä sekä siihen vaikuttavia, investointipäätöksenteon taustalla olevia, päätöstekijöitä julkisessa organisaatiossa, kunnassa. Päätöstekijöiden osalta tarkastellaan niiden roolia, merkitystä ja käyttöä investointipäätöksiä tehtäessä sekä valintoja perusteltaessa. Tutkimus on kvalitatiivinen, teoriaa jalostava case-tutkimus, jossa tarkastellaan erään suuren suomalaisen kunnan investointipäätöksentekoa kahden erilaisen investointihankkeen avulla. Empiirinen aineisto koostuu haastatteluista, havainnoinnista ja kirjallisista dokumenteista. <br /><br />Tutkimus kontribuoi organisaation investointipäätöksenteon, organisatorisen päätöksenteon ja kunnallisen investointipäätöksenteon tutkimukseen. Analyysi osoittaa, että koska investointipäätöksenteko on monitahoinen ilmiö, investointipäätöksenteon rationaalisuutta ei voida tarkastella pelkästään organisaation tasolta. Investointipäätöksenteon rationaalisuus voi ilmetä erityyppisenä kontekstista, investointityypistä ja päätöksentekijästä riippuen. Rationaalisuutta voidaan tämän tutkimuksen tulosten perusteella pitää dynaamisena ilmiönä. Tulokset osoittavat, että kunnan investointipäätöksenteossa ei-taloudellisista päätöstekijöistä keskeisiä ovat investoinnin tarve ja tavoite. Organisaatiotason tekijöistä korostuvat tuotettu ja argumentoitu tieto. Yksilötason tekijöistä merkittäviä ovat arvot, mielenkiinto ja kokemus. Toimijoiden välinen vuorovaikutus ja luottamus ovat tärkeässä roolissa. Myös sitoutumisen merkitys on huomattava. <br /><br />Kuntien tehokas toiminta niukoilla resursseilla edellyttää tehokasta ja kauaskantoista päätöksentekoa. Tutkimuksella on käytännön merkitystä kunnille, kun erilaisia päätöstekijöitä voidaan tunnistaa ja huomioida yhä paremmin investointipäätöstilanteissa ja suunnata resursseja kuntaa hyödyttävällä tavalla.<br /></p>