Solidaarisuudesta tekoihin : Diskurssianalyysi Jean-Claude Junckerin Unionin tila -puheiden kannanotoista vuoden 2015 pakolaiskriisiin

Abstract

Euroopan unionin turvapaikkapolitiikka joutui poikkeukselliseen koetukseen, kun Eurooppaan saapui vuonna 2015 ennätykselliset 1.2 miljoonaa turvapaikanhakijaa. EU:n jäsenvaltioiden suhtautumistavat tilanteeseen vaihtelivat merkittävästi ja Euroopan unionin sisälle muodostui syviä jakolinjoja. Euroopan komissio pyrki toimimaan sekä sovittelijana jäsenmaiden välillä että aktiivisena poliittisena toimijana ’pakolaiskriisin’ hallitsemisessa. Tässä tutkielmassa tarkastelen Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin Unionin tila -puheissaan (2015–2018) esittämiä kannanottoja vuoden 2015 ’pakolaiskriisiin’. Analysoin tutkielmassani retorisen diskurssianalyysin keinoin, millaisia pakolaisiin ja pakolaiskriisiin liittyviä merkityksiä Juncker luo, vahvistaa ja haastaa puheissaan. Olen valinnut primääriaineiston analyysin perusteella tarkasteltavaksi kolme diskurssia, jotka olen nimennyt solidaarisuus- ja uhkakuvadiskurssiksi sekä toiminnalliseksi diskurssiksi. Keskeisimpänä diskurssianalyyttisenä teoksena hyödynnän tutkielmassani Arja Jokisen artikkelia Vakuuttelevan ja suostuttelevan retoriikan analysoiminen. Tutkin Jokisen luoman metodologisen kehikon avulla, millaisia retorisia keinoja Juncker hyödyntää vakuuttaakseen yleisönsä argumenteistaan ja oikeuttaakseen komission toimia poikkeustilanteessa. Keskeisenä havaintona primääriaineistosta ovat diskurssien ilmeneminen sekä niiden keskinäinen suhde ja yhtymäkohdat. Toiminnallinen diskurssi esiintyy jokaisessa Unionin tila -puheessa ja se on osaltaan myös vahvistamassa kahta muuta diskurssia. Solidaarisuus- ja uhkakuvadiskurssi esiintyvät suhteessa toisiinsa: vuoden 2015 solidaarisuuspainotus vaihtuu myöhemmin turvallistavampaan retoriikkaan samalla, kun pakolaisuus assosioidaan julkisessa keskustelussa terrorismiin ja uusiin uhkiin. Juncker korostaa puheissaan Euroopan unionia sekä ihmisoikeuksien puolustajana että tiukkana ulkorajojensa vartijana. Hän luo näin puheissaan pakolaisuudelle ristiriitaisia merkityksiä ja ilmentää muuttoliikkeeseen liittyvien käsitteiden käyttöä politiikan välineinä. Jokaista diskurssia yhdistää Junckerin päämäärä niiden taustalla: koko EU:n laajuisen konsensuksen ja yhteistyön saavuttaminen. Aktiivinen toiminta ja vastuunkanto esitetään välttämättöminä, ja tätä argumenttia perustellaan niin turvallisuusuhan kuin pakolaisten humanitäärisen hätätilan nojalla.