Tekoäly toimintaympäristöanalyysissä

Abstract

Tekoäly elää jälleen uutta nousukauttaan erityisesti generatiivisten tekoälyteknologioiden yleistyessä ja tekoälyllä on pyritty vastaamaan aiempaa enemmän kvalitatiivisiin kysymyksiin. Toimintaympäristöanalyysiä tutkineessa systemaattisessa katsauksessa tunnistettiin tutkimukselliseksi aukoksi se, miten tekoälyä käytetään toimintaympäristöanalyysissä. Tässä tutkielmassa pyritään vastaamaan tähän aukkoon ja tutkitaan sitä, miten yritykset hyödyntävät tekoälyä toimintaympäristöanalyysissä.

Toimintaympäristöanalyysissä organisaatio kerää tietoa omasta ulkoisesta tai sisäisestä ympäristöstään päätöksenteon tueksi. Toimintaympäristöanalyysi koostuu kolmesta vaiheesta: aineiston keräämisestä, aineiston jalostamisesta tiedoksi ja tämän tiedon jakamisesta. Aineiston kerääminen tapahtuu sekä virallisesti ja prosessia seuraten, että epävirallisesti ilman varsinaista prosessia. Tekoälyä oli tutkielmassa tarkasteltu relevanttien tekoälyteknologioiden kautta, joita olivat koneoppiminen, neuroverkot ja laajat kielimallit.

Tutkielmaa varten haastateltiin kymmentä henkilöä. Henkilöillä oli näkymä siihen, miten joko heidän omassa yrityksessään tai asiakasyrityksessä hyödynnetään tekoälyä toimintaympäristöanalyysissä. Tutkimukseen valikoitui henkilöitä vain suomalaisista yrityksistä. Puolirakenteelliset haastattelut toteutettiin syksyllä 2023. Haastatteluaineistoa analysoitiin Gioia -metodia mukaillen jakaen litteroitu haastatteluaineisto teemoihin. Teemojen sisällä toteutettiin luokittelu alaluokkiin, joiden sisällä pyrittiin löytämään luokkaa kuvaavia käsitteitä. Analysoinnin viitekehyksessä yhdistettiin tekoälyteknologiat ja toimintaympäristöanalyysin prosessi. Analysoitua aineistoa verrattiin kirjallisuuskatsauksessa tehtyihin havaintoihin tekoälyn hyödyntämisestä toimintaympäristöanalyysissä.

Tutkielman havaintojen perusteella tekoälyä hyödynnetään erityisesti toimintaympäristöstä muodostuvan aineiston analysoinnissa. Aineistoa analysoidaan erityisesti ulkopuolisen palveluntarjoajan tuottamilla työkaluilla ja sovelluksilla kuten sentimenttianalyysisovelluksilla. Lisäksi ulkopuolisia sovelluksia tai palveluita käytetään toimintaympäristöstä muodostuvan aineiston keräämiseen. Tästä esimerkkinä on uutisaineistoa keräävien palveluiden käyttäminen.

Tekoälyn hyödyntäminen toimintaympäristöanalyysissä on tutkimuksen mukaan jo varsin laajaa. Tätä ei kuitenkaan yrityksissä välttämättä tunnisteta, sillä sellainen toiminta, jossa hyödynnetään tekoälyteknologioita, ei jokaisessa tilanteessa tunnisteta sellaiseksi. Tekoälyn käyttöä ei tutkimuksen perusteella tunnistettu jalostetun tiedon jakamisessa päätöksentekijöille.

Tutkimus löysi vastauksia aiemmin esitettyyn tutkimukselliseen aukkoon. Tutkimus myös tuotti joukon jatkotutkimuskysymyksiä, joilla pyritään erityisesti havainnoimaan sitä, millaisia ulkopuolisia palveluita ja sovelluksia toimintaympäristön analysoimiseen on tarjolla ja miten laajalti nämä sovellukset ja palvelut ovat yrityksillä käytössä.