Social impact bond ja vaikuttavuuden mittarit : Case: Työhyvinvointi

dc.contributor.authorNuotio, Johanna
dc.contributor.departmentfi=Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö|en=Turku School of Economics, Pori|-
dc.contributor.facultyfi=Turun kauppakorkeakoulu|en=Turku School of Economics|-
dc.contributor.studysubjectfi=Laskentatoimi ja rahoitus, Pori|en=Accounting and Finance, Pori|-
dc.date.accessioned2017-12-11T12:33:56Z
dc.date.available2017-12-11T12:33:56Z
dc.date.issued2017-12-11
dc.description.abstractPerinteiset rahoitusmarkkinat ovat kokeneet viimeisen vuosikymmenen aikana suuria muutoksia ja joutuneet käymään kovaa turbulenssia rahoituskriisin aikana. Rahoitusmarkkinoille on tullut uusia vaihtoehtoja, jotka eroavat selkeästi perinteisistä rahoitusmalleista ja yksi näistä malleista on vaikuttavuusinvestoiminen. Vaikuttavuusinvestoimisella tarkoitetaan yksityisen sektorin pääoman investoimista sellaisiin hankkeisiin, joilla voidaan saada aikaan myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vaikuttavuusinvestoiminen on Suomessa vielä suhteellisen uusi ilmiö ja siksi sen tutkimiselle tässä tutkielmassa on hyvät perusteet. Tutkielman tavoitteena on pohtia miten vaikuttavuusinvestoimimista käsittelevä teoria kohtaa käytännön. Tutkielmassa tullaan lähestymään aihetta erityisesti kolmesta eri näkökulmasta. Ensinäkin tullaan pohtimaan, miten vaikuttavuus-investoimisessa vaikuttavuutta voidaan mitata ja minkälaisia sen mittareiden tulisi olla. Toiseksi pohditaan sitä, miksi eri toimijat haluavat ylipäätään lähteä mukaan vaikuttavuusinvestoimimiseen ja kolmanneksi keskitytään löytämään niitä tekijöitä, jotka edesauttavat sen hankkeen onnistumista. Tutkielma koostuu kahdesta osiosta, joista ensimmäisessä lähestytään aihetta teoreettisesta näkökulmasta ja toisessa empiirisestä näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettisessa osiossa tutustutaan aiheeseen kirjallisten lähteiden, julkaisujen ja internetsivujen avulla. Empiirinen osio taas perustuu seitsemään teemahaastatteluun. Tutkimuksessa käytettiin yhtä haastattelurunkoa, jonka kysymyksiä mukautettiin sopimaan haastateltavan toimenkuvaan ja organisaatioon. Haastattelujen tarkoituksena oli saada selville haastateltavien mielipiteet koskien työhyvinvointi SIBiä ja sitä, miten sen toteuttaminen on onnistunut heidän organisaatiossaan, oli kyseessä sitten kohdeorganisaatio eli asiakas tai palveluntarjoaja. Tarkoituksena oli saada työhyvinvointi SIBistä syvällinen ja kokonaisvaltainen kuva ja siksi haastattelut keskittyivät hankkeen eri osapuolien asiantuntijoihin. Tutkielmassa havaitaan, että vaikuttavuusinvestoimisessa teoria ja käytäntö eivät kohtaa toisiaan täysin. Esimerkiksi mittareiden valinnassa teoria kohtaa käytännön vain osittain, sillä vaikka mittarit olivat selkeitä, objektiivisia ja helposti rahamääräiseksi muutettavia tulisi niiden mitata juuri sitä asiaa mihin halutaan vaikuttaa. Havaittiin myös, että vaikuttavuusinvestoimishankkeen onnistumisen oleellisena edellytyksenä on, että hankkeeseen saadaan mukaan tarvittava määrä kohdeorganisaatioita.-
dc.format.contentabstractOnly-
dc.identifier.olddbid160897
dc.identifier.oldhandle10024/144250
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/4465
dc.language.isofin-
dc.publisherfi=Turun yliopisto|en=University of Turku|-
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/144250
dc.titleSocial impact bond ja vaikuttavuuden mittarit : Case: Työhyvinvointi-
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|-

Tiedostot