Perheenyhdistämisen kehykset ulkomaalaislain muutosta koskevassa poliittisessa ja julkisessa keskustelussa

Abstract

Perheenyhdistämistä koskevan ulkomaalaislain tiukentaminen vuonna 2016 herätti runsaasti keskustelua julkisuudessa ja politiikassa. Ulkomaalaislain tiukentamisen taustalla oli turvapaikanhakijoiden huomattavasti kasvanut määrä. Tutkielmaa taustoitetaan luomalla katsaus Suomen maahanmuuttopolitiikkaan, perheenyhdistämisen määrittelyyn, kuten perhemääritelmään, ulkomaalaislakiin perheenyhdistämisestä sekä suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun.

Teoreettismetodologisena lähestymistapana tutkielmassa ovat kehystäminen ja agendan asettaminen. Tutkimusaineistona ovat ulkomaalaislain muutosta koskeva uutisointi ja keskustelu Helsingin Sanomissa sekä lakimuutosta koskevat politiikka-asiakirjat. Aineiston analyysimenetelmänä ovat sisällönanalyysi ja sisällön erittely. Tutkielmassa tarkastelen julkista sekä poliittista keskustelua perheenyhdistämistä koskevasta ulkomaalaislaista. Pyrin selvittämään, minkälaisia teemoja perheenyhdistämisestä käydystä julkisesta ja poliittisesta keskustelusta nousee esiin ja millaisia kehyksiä näistä teemoista voidaan muodostaa sekä millä tavoin eri kehykset eroavat toisistaan sisällöllisesti. Lisäksi tarkastelen kehysten ajallista kehitystä eli sitä, missä määrin kehysten ilmentyminen on muuttunut tutkimuksen tarkasteluperiodin aikana julkisella ja poliittisella agendalla.

Kehyksiä esiintyi keskusteluissa yhteensä viisi: kansainväliset sopimukset kehys, ihmisoikeuksien kehys, kriittisyyskehys, talouskehys ja hallintakehys. Analyysin tulosten mukaan kehykset ovat sisällöltään melko samankaltaiset sekä julkisessa että poliittisessa keskustelussa. Kehysten esiintymismäärää tarkastelemalla voitiin havaita, että kaikki kehykset esiintyivät lähes jokaisessa tarkasteluajankohdan vaiheessa sekä julkisella että poliittisella agendalla. Lisäksi keskustelu julkisella agendalla jatkui pitkään senkin jälkeen, kun perheenyhdistämistä koskeva uudistus astui voimaan.

Tutkimukseni toi uutta tietoa siitä, millä tavoin julkisuudessa ja politiikassa perheenyhdistämisestä puhutaan. Se kertoo siten laajemmin siitä, mille argumenteille (kehyksille) suomalainen maahanmuuttopolitiikka rakentuu. Lisäksi agendatutkimuksissa tarkastellaan usein joko poliittista agendaa tai julkista agendaa. Tämän tutkimuksen metodologisteoreettisena kontribuutiona olikin se, että tutkimuksessa tarkastelin molempia samanaikaisesti ja tämä mahdollisti julkisen ja poliittisen agendan vertailun.