Varhaisten antibioottihoitojen, synnytystavan ja imetyksen vaikutus beetasoluautoimmuniteetin sekä tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen
634.04 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset346
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämän syventävien opintojen projektin aiheena on tyypin 1 diabetes. Tarkoituksena on selvittää varhaisten antibioottihoitojen, synnytystavan sekä ensimmäisten elinkuukausien ravitsemuksen vaikutusta vasta-ainemuodostukseen ja diabeteksen kehittymiseen. Työ on tehty osana suurempaa suomalaista diabetekseen keskittyvää tutkimusta (Diabetes Prediction and Prevention study). Tutkimusmuotona on tapaus-verrokkitutkimus, jossa seurattiin vastasyntyneitä lapsia noin yhdentoista vuoden ajan. Tutkimuksen lähtökohtana on kerryttää tietoa sairauden patogeneesistä taudin ehkäisemiseksi tai hoitamiseksi.
Aineisto koostuu lapsista, joilla on syntymän yhteydessä todettu tyypin 1 diabetekselle altistava perimä, ja joidenka perheet ovat halunneet osallistua diabetestutkimukseen. Verrokeiksi on valittu lapsia, joilla ei seuranta-aikana ole muodostunut vasta-aineita eikä kehittynyt diabetesta. Tutkimusaikana seurataan tietyin väliajoin lasten verestä diabetekseen liittyvää autovasta-ainemuodostusta eli serokonversiota. Serokonversiolla voidaan ennustaa taudin puhkeamisriskiä. Kiinnostuksen kohteena on myös, kuinka monelle autovasta-ainepositiivisista lapsista kehittyy myöhemmin diabetes. Lasten syntymätapa- ja ravitsemustiedot sekä tiedot äidin ja lapsen saamista antibioottihoidoista yhdistetään vasta-ainetietoihin. Log-rank testillä verrataan tapaus- ja verrokkiryhmien eroja vasta-ainemuodostuksessa sekä myöhemmässä sairastumisessa diabetekseen.
Vasta-aineita muodostuu tilastollisesti enemmän niillä lapsilla, joilla äiti, lapsi tai molemmat ovat saaneet antibiootteja, (p-arvo 0,005). Äidin synnytyksenaikaisella antibioottihoidolla ei näyttäisi olevan vaikutusta lapsen serokonvertoitumiseen, (p-arvo 0,13). Tutkimuksessa ei pystytty osoittamaan lasten varhaisten antibioottihoitojen lisäävän vasta-ainemuodostusta haiman saarekkeita vastaan, (p-arvo 0,071). Pelkän rintamaidon saanti ei suojaa diabetekselta verrattuna pelkkään korvikkeeseen tai rintamaidon ja korvikkeen yhdistelmään, (p-arvo 0,073). Alateitse ja keisarileikkauksella syntyneiden lasten vasta-ainemuodostuksessa ja sairastumisessa diabetekseen ei havaittu tilastollisia eroja. Alateitse ja keisarileikkauksella syntyneillä ei ole tutkimuksen mukaan eroa taudin puhkeamisnopeudessa serokonversion jälkeen, (p-arvo 0,12).