Imeväisen ruoka-allergia ja suolistomikrobisto

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorNiemikotka, Anna
dc.contributor.departmentfi=Lääketieteelliset oppiaineet|en=Faculty of Medicine|
dc.contributor.facultyfi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine|
dc.contributor.studysubjectfi=LL-tutkinto, syventävät opinnot|en=Advenced Studies in Medicine|
dc.date.accessioned2020-04-07T21:00:56Z
dc.date.available2020-04-07T21:00:56Z
dc.date.issued2020-03-13
dc.description.abstractTutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suolistomikrobiston varhaiseen kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä ja suolistomikrobiston koostumuksen yhteyttä ruoka-allergian riskiin. Tutkimus koostui kahdesta osatutkimuksesta, joista ensimmäisessä tutkittiin kliinisiä taustatietoja ja verrattiin niiden ilmenemistä ruoka-allergian kehittävillä sekä terveenä pysyvillä lapsilla. Toisessa osatutkimuksessa verrattiin terveenä pysyvien ja ruoka-allergian kehittävien lasten suolistomikrobistojen bakteerikoostumuksia analysoimalla yhden ja kuuden kuukauden iässä otettuja ulostenäytteitä. Kliinisiä taustatekijöitä tutkittiin 293:lta henkilöltä joista 81 kehitti ruoka-allergian ja 212 ei kehittänyt mitään allergista sairautta. Taustatekijöitä tunnettiin runsaasti ja niitä vertailtiin tilastollisella mallilla. Mikrobistonäytteitä analysoitiin 22:lta henkilöltä joista 6 kehitti ruoka-allergian imeväisiässä ja 16 ei kehittänyt mitään allergista sairautta. Näytteistä tunnistettiin bakteeriryhmiä 16S-rRNA-geenin sekvensoinnilla. Sukupuolella, lemmikin omistamisella ja ensimmäisen kuuden kuukauden aikana saadulla antibioottihoidolla oli tilastollisesti merkitsevä vaikutus ruoka-allergian riskiin. Sen sijaan syntymätavalla, perimällä, probioottien käytöllä eikä vastasyntyneen antibioottialtistuksen tai synnytyksenaikaisen antibioottihoidon nähty vaikuttavan merkittävästi ruoka-allergian riskiin. Näin ollen pääteltiin tiettyjen suolistomikrobiston kolonisaatioon vaikuttavien kliinisten tekijöiden vaikuttavan ruoka-allergian riskiin mikrobiston koostumusta muovaamalla. Ruoka-allergisten ja terveiden suolistomikrobistojen koostumuksessa havaittiin eroja ja erot olivat suurimmat yhden kuukauden iässä otetuissa ulostenäytteissä. Erot kaventuivat kuuden kuukauden ikään mennessä, mistä pääteltiin suolistomikrobiston koostumuksen olevan ruoka-allergian puhkeamiseen vaikuttava tekijä. Tutkimusten tulokset tukivat oletusta, että ruoka-allergian ja suolistomikrobiston koostumuksen välillä vallitsee yhteys. Tuon yhteyden parempi tunteminen auttaisi ehkäisemään ruoka-allergian kehittymistä.
dc.format.extent16
dc.identifier.olddbid166151
dc.identifier.oldhandle10024/149287
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/11231
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2020040710703
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/149287
dc.subjectsuolistomikrobisto, ruoka-allergia
dc.titleImeväisen ruoka-allergia ja suolistomikrobisto
dc.type.ontasotfi=Syventävien opintojen kirjallinen työ|en=Second Cycle degree thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
Niemikotka_Anna_opinnayte.pdf
Size:
745.95 KB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)