Työhyvinvointi osana yliopistojen strategioita : Näkökulmana Työhyvinvoinnin portaat -malli

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan työhyvinvoinnin ilmenemistä yliopistojen strategioissa. Tutkimuksen näkökulmana käytetään Päivi Rauramon työhyvinvoinnin portaat -mallia, mitä on hyödynnetty paljon opinnäytetöissä myös aikaisemmin. Työhyvinvoinnin portaat -malli koostuu viidestä portaasta, mitkä ovat 1) Terveys, 2) Turvallisuus, 3) Yhteisöllisyys 4) Arvostus ja 5) Osaaminen.

Aikaisemman tutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvointi on hieman heikentynyt. Työntekijöiden hyvinvointi on kuitenkin merkittävä osa organisaatioiden toimintaa, minkä takia on tärkeää edistää työhyvinvoinnin johtamista. Työhyvinvoinnin johtaminen on osa strategista johtamista, joten se tulisi huomioida myös organisaatioiden strategioissa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä työhyvinvoinnin portaista korostuu eniten yliopistojen strategioissa sekä onko yliopistojen välillä eroavaisuuksia tai yhtäläisyyksiä siinä, miten ne ilmenevät. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin kehittämisessä ja strategioiden suunnittelussa.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla. Teorialähtöinen sisällönanalyysi on analyysimalli, mikä perustuu aikaisempaan käsitejärjestelmään, teoriaan tai malliin. Tässä tutkimuksessa tutkittavan ilmiön määritteli työhyvinvoinnin portaat -malli. Tutkimusaineistona käytettiin kolmen suomalaisen yliopiston Strategia 2030 -osiota. Aineisto on primääriaineisto eli valmis aineisto, joten ne ovat löydettävissä suoraan yliopistojen verkkosivuilta. Tämä varmisti myös aineiston luotettavuuden ja ajantasaisuuden.

Tutkimuksen tuloksena ilmeni, että yhteisöllisyys korostui aineistosta eniten. Yhteisöllisyydestä muodostui kolme pääluokkaa, mitkä olivat yhteenkuuluvuus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä monimuotoisuus. Yhteisöllisyys esiintyi aineistossa monipuolisesti myös muiden työhyvinvoinnin portaiden kautta, kuten psykologisen turvallisuuden. Yhteisöllisyyttä pidettiin yliopistoissa selkeästi tärkeänä arvona. Yliopistojen välillä oli eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä. Yhtäläisyyksiä esiintyi etenkin fyysisen kuormituksen ja monimuotoisuuden arvostamisen alaluokissa. Aineistossa näyttäytyi eroavaisuuksia yliopistojen välillä siinä, miten eri aiheista puhuttiin. Kuitenkin eroavaisuudet eivät olleet merkittäviä, sillä niillekin löytyi kaikille yhdistävä tekijä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että työhyvinvointi tuodaan esiin monipuolisesti ja sitä arvostetaan tutkimukseen kuuluvien yliopistojen strategioissa. Aiheesta tulisi kuitenkin tehdä jatkotutkimusta ja selvittää, miten strategiat toteutuvat työyhteisöissä.