Patterns of psychiatric comorbidity among people attending opioid agonist treatment
Ladataan...
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Opioid dependence is a chronic psychiatric disorder that has severe consequences both for
public health and the individual. The gold standard treatment for opioid dependence is
medically assisted treatment with opioids referred to as opioid agonist treatment. People
undergoing opioid agonist treatment show high rates of psychiatric comorbidity, in terms of
substance use disorders, major mental disorders, and personality disorders.
This study had three objectives: 1) to investigate the prevalence rates of comorbid
psychiatric disorders in a sample of people attending opioid agonist treatment; 2) to identify
subgroups in the sample based on comorbidity profiles, and 3) to investigate sexed
differences in the way that comorbid psychiatric disorders cluster together. This registry-
based study uses latent class analysis to identify qualitatively different subgroups based on
patterns of psychiatric comorbidity. Latent class analysis uses directly observable indicator
variables to define latent subgroups in a sample. The study sample consisted of people who
had been assessed for opioid agonist treatment in specialised healthcare services in
Southwest Finland between January 2004 and March 2021. Diagnosis for substance use
disorders, major mental disorders, and personality disorders were included as indicator
variables.
Regarding prevalence rates, the investigation showed that over two thirds of the sample had
at least one comorbid psychiatric disorder. Over half of the sample had a comorbid
substance use disorder in addition to opioid dependence. Most common major mental
disorders were major depression and any anxiety disorder. Antisocial and borderline
personality disorder were the most common personality disorders and they rarely manifested
without other comorbid psychiatric disorders. For the whole sample, latent class analysis
identified that a four-class model best fit the data. These classes were 1) Low comorbidity,
2) Multi-substance use disorder, 3) Affective disorders and 4) Multimorbidity. In addition,
when latent class analysis was performed separately for men and women, differences in the
latent class models were observed, indicating that there are qualitative differences in the
latent class profiles between sexes. A three-class model fit the data best for men and a five-
class model for women. The three classes identified for men were: 1) Low comorbidity, 2)
Multi-substance use disorder, and 3) Multimorbidity. The classes identified for women were:
1) Low comorbidity, 2) Affective disorders, 3) Multi-substance use disorder, 4)
Multimorbidity, and 5) Psychosis.
The findings of this study highlight how intertwined comorbid psychiatric disorders are
among people attending opioid agonist treatment. The high prevalence and co-occurrence of
psychiatric disorders needs to be addressed in future research and in treatment planning.
Psychologists play a role in planning and implementing psychosocial treatment for people
attending opioid agonist treatment that addresses the comorbid psychiatric conditions.
Opioidiriippuvuus on krooninen psykiatrinen häiriö, jolla on vakavia vaikutuksia sekä
kansanterveyden että yksilön terveyden tasolla. Suositeltu hoitomuoto opioidiriippuvuuteen
on lääkkeellinen opioidikorvaushoito. Psykiatrisen oheissairastavuuden on havaittu olevan
yleistä ihmisillä, jotka ovat opioidikorvaushoidossa. Päihdehäiriöt, muut
mielenterveyshäiriöt ja persoonallisuushäiriöt ovat tässä ihmisryhmässä yleisempiä kuin
yleisväestössä.
Tällä tutkimuksella oli kolme tavoitetta: 1) tutkia komorbidien psykiatristen häiriöiden
esiintyvyyttä opioidikorvaushoitoa saaneiden ihmisten otoksessa; 2) luokitella tutkittavia
psykiatristen häiriöiden yhteisesiintyvyyden perusteella ja 3) tarkastella sukupuolten välisiä
eroja tämän luokittelun suhteen. Tässä rekisteripohjaisessa tutkimuksessa käytettiin
menetelmänä latenttia luokka-analyysiä, jonka avulla identifioitiin opioidikorvaushoidossa
olleiden ihmisten otoksesta erilaisia alaryhmiä psykiatristen häiriöiden yhteisesiintyvyyden
perusteella. Latentti luokka-analyysi on menetelmä, joka käyttää suoraan havaittavia
indikaattorimuuttujia latenttien alaryhmien määrittämiseen. Tutkimusotos koostui
henkilöistä, jotka ovat saaneet opioidikorvaushoitoa Varsinais-Suomen
erikoissairaanhoidossa tammikuun 2004 ja maaliskuun 2021 välisenä aikana.
Indikaattorimuuttujina tutkimuksessa olivat päihdehäiriödiagnoosit, muut
mielenterveyshäiriödiagnoosit ja persoonallisuushäiriödiagnoosit.
Tutkimus osoitti, että yli kahdella kolmasosalla otokseen kuuluneista oli vähintään yksi
psykiatrinen oheishäiriö. Yli puolella otoksesta oli opioidiriippuvuuden lisäksi yksi tai
useampi muu päihdehäiriö. Yleisimmät muut mielenterveyden häiriöt olivat masennus ja
ahdistuneisuushäiriö. Yleisimmät persoonallisuushäiriöt otoksessa olivat antisosiaalinen
persoonallisuushäiriö ja epävakaa persoonallisuushäiriö, jotka harvoin esiintyivät ilman
muita samanaikaisia psykiatrisia häiriöitä. Latentin luokka-analyysin avulla koko otoksesta
tunnistettiin neljä erilaista luokkaa. Nämä luokat olivat 1) alhainen komorbiditeetti, 2)
useiden aineiden käyttöhäiriö, 3) mielialahäiriöt ja 4) multimorbiditeetti. Kun latentti
luokka-analyysi suoritettiin erikseen miehille ja naisille, havaittiin sukupuolten välisiä eroja.
Tämä antaa viitteitä siitä, että sukupuolten välillä on laadullisia eroja sen suhteen, miten
komorbidit psykiatriset häiriöt ryhmittyvät. Miesten aineistoon sopi parhaiten kolmen
latentin luokan malli ja naisten aineistoon sopi parhaiten viiden latentin luokan malli.
Miesten kolme luokkaa olivat: 1) alhainen komorbiditeetti, 2) useiden aineiden käyttöhäiriö
ja 3) multimorbiditeetti. Naisille tunnistetut luokat olivat: 1) alhainen komorbiditeetti, 2)
mielialahäiriöt, 3) useiden aineiden käyttöhäiriö, 4) multimorbiditeetti ja 5) psykoosi.
Tämän tutkimuksen perusteella komorbidit psykiatriset häiriöt ovat yleisiä
opioidikorvaushoidossa olevien ihmisten keskuudessa. Psykiatristen häiriöiden korkea
esiintyvyys ja yhteisesiintyvyys on otettava huomioon tulevaisuudessa sekä tutkimuksessa,
että hoidon suunnittelussa. Psykologit voivat olla tärkeässä roolissa suunniteltaessa ja
toteuttaessa opioidikorvaushoidossa oleville ihmisille psykososiaalista hoitoa, joka ottaa
huomioon myös komorbidit psykiatriset häiriöt.